Necessary tragedies - Joel Hokka

Punapää

♡ Joel

"Hokka! Hokka! Vittu Hokka!", päässäni kaikui ja maailma heilui ympärilläni samaan aikaan, kun kiskoin viimeistä tarjottimen shottia kurkkuuni. Vieressäni kisaa käyvä Joonas heilui kuin tuulen viemä vieressäni samalla, kun ihmiset ympärilläni huusivat kuin syötävät. Laskin lasin tarjottimelle ja voittajan elkein nousin baarin pöydälle seisomaan, tuulettaen samalla nostaen käsiäni ilmaan. Joonaskin taputti mua selälle.

"Bilehile on kuoriutunut esiin!", Joonas huusi nauraen ja pörrötin miehen hiuksia kiusallani. Mikäkin hiton bilehile. Tuo lupasi tarjota salmarit voiton kunniaksi, enkä tietenkään kieltäytynyt tapojani noudattaen. Oltiin lähdetty jätkien kanssa porukalla keskenämme juhlimaan, koska noiden mukaan todella tarvitsin sitä. En ehkä ollut itse samaa mieltä, mutta nyt huolettomassa humalatilassa tämä tuntui ihan hyvältä.

"Onkohan toi nyt ihan järkevää", Niko mutisi vieressämme kun Joonas toi tilaamansa juomat pöytään. "Ootte molemmat jo ihan vitun kännissä", Tommi toisti. Kaksikko istui vastapäätämme kuin katsoen jälkikasvujaan leikkipuiston hiekkalaatikolla. Nyt pidimme vain vähän erilailla hauskaa.

"Mitä vittua te jätkät nyt ulisette siinä! Nyt juhlitaan!", huudahdin ja Joonas nosti kanssani shotit ilmaan. Näin sivusilmällä Tommin ja Nikon vain vilkuilevan toisiaan sillä silmällä, mutta en antanut sen pilata tunnelmaani, kun kerrankin olin Joonaksenkin mukaan oikein bilehile.

"Antakaa Joelin nyt pitää hauskaa, milloin viimeks te ootte nähny sen hymyilevän", Olli totesi huvittuneena, mutta olin onneksi liian humalassa muistaakseni mitään elämäni varjokohtia. Sensijaan kiinnitin huomioni pöytäämme kohti astelevaan porukkaan, johon kuului muutama tuttumme ja heidän ystäviään. Niko moikkasi läheistä kaveriaan halaten ja mietin hetken, miten kasvotunnistukseni pelasi. Olin nähnyt melkein kaikki nämä naamat jo kertaalleen, mutta yksi erottui joukosta. Naisella oli viininpunaiset, kiharat hiukset jotka laskeutuivat tuon siroille olkapäille. Olin myyty, aivan myyty.

"Moi, mä oon Kreetta", se jossainvaiheessa iltaa sanoi ja kättelin sitä. En yhtään varmaan antanut itsestäni parasta mahdollista kuvaa, mutta ainakin tuo näytti viihtyvän seurassani. Katseeni ei tahtonut irroittautua Kreetan punaisiksi maalatuista huulista, korvakoruista tai mustasta, melko lyhyestä satiinihameesta.

"Taitaa Hokka olla vähän lätkässä", Tommi sanoi jossain vaiheessa ja lätkäisi minua takaraivoon. Tartuin tuon kädestä leikkisästi. "Tekisi sunkin Tommi joskus hyvää päästä jonkun kans sänkyyn niin et aina olis niin tosikko", ja mies vastasi mulle turvallisella keskisormella. Vierestä keskustelua seurannut Kreetta oli siirtynyt asteittain lähemmäs ja tunsin tuon reiden omaani vasten. "Mitä sä juot?", kysyin sitten katsoen ihmettyneenä tytön lasia. "Tässä on viis salmarishottia", Kreetta totesi kohauttaen olkiaan välinpitämättömästi.

"Onko toi ees laillista?", nauroin ja Kreetta pudisti päätään vastaukseksi. "Tunnen ton baarimikon. Eikä täällä kysytä henkkareitakaan", tuo nauroi. "Mun onni", vitsailin ja kilistelin omaa geeteetäni tuon kanssa. Huumorintajuni pelitti tuon rohkean ja sanavalmiin persoonan kanssa, joka sitäpaitsi kertoi kuuntelevansa hiton hyviä yhtyeitä ja artisteja. Siinä missä pikkuhiljaa porukkaamme alkoi katoamaan baarista koteihinsa, me jaksoimme jatkaa suosikkijuomiemme juomista, henkilökunnalle biisien ehdottelua ja pelaamista.

"Mä joskus unelmoin sellaisesta jenkkimatkasta, jossa vois käydä kaikilla keikoilla ja vaan nauttia sen paikan suuruudesta", Kreetta oli sanonut pienellä tupakointitauolla kaamosmaisessa syysyössä. Itse en polttanut, mutta Kreetalla oli aski taskussaan. Mulle se oli ihan fine.

"Mä unelmoin, että päästäis bändin kanssa kiertää jenkkejä. Ja oon ihan varma, että kovalla duunilla se toteutuu", selitin intohimoisesti ja loin esimerkkejä päähäni luomistani välietapeista, joita tulisi saavuttaa ennen kuin pääsisimme kiertämään tuota suurta, luvattua mannerta. Kreetta kuunteli kiinnostuneena ja tiesi musiikkitermeistä, joista todella vaikutuin.

"Mä uskon teihin kyllä", Kreetta sanoi ja astui askeleen lähemmäs mua. Se oli tumpannut polttamansa tupakan korkokengänkärjellään asfalttiin ja uskalsin kietoa käteni sen vyötärön ympärille. Vedin sen hellästi lähemmäs itseäni, eikä se säikähtänyt pois. Tulisin ehkä katumaan tekojani aamulla, mutta humalasta päästä kärsii koko kroppa. "Se on kiva kuulla", vastasin ja painoin huuleni rajusti tuon omille. Kreetta vastasi suudelmaan yhtä sähäkästi kuin allekirjoittanut. Ovien läpi pauhasi jokin vanha diskohitti kuin hidastetusta elokuvasta.

Hetkeen aikaan en ollut nauttinut olostani näin paljon, kuin sinä iltana ihmeellisen Kreetan kanssa. Aina kun olin vaipumassa johonkin synkkien ajatuksieni mustaan aukkoon, tuo piristi mun olemukseni kattoihin asti. Tuntui todella typerältä sanoa näin, mutta siinä humalatilassa olin aivan varma, että tää olisi rakkautta ensisilmäyksellä. Ja sitä mieltä olin vielä silloin, kun olin vienyt tuon punapään kotiini ja suutelin sitä piloille peittoni alla.

"Sä oot ihan hiton ihana", olin leperrellyt Kreetalle humalaisena ja tuo oli vain kikattanut. Sinä yönä uni oli tullut paremmin kuin viikkoihin, mutta aamulla oloni oli päinvastaisesti maailman kamalin. Krapuloita oli podettu, mutta yhtä nopeasti kun alkoholin vaikutukset poistuivat kehostani saapui ehdoton ikävä Alisaa kohtaan. Olin luvannut itselleni, ettei baarista tarvitsisi enää raahata tyttöjä kotiin asti, mutta tuntui, että elin taas sitä samaa vanhaa ennen meitä. Mua ja Alisaa. Ero oli huudettu, mutta se oli tehty ja olin moraalisesti vapaa mies tekemään ihan mitä lystäsi, mutta tämä tuntui silti todella väärältä. Rakastin vieläkin täysin toisenlaista tyttöä kuin sitä, joka makasi nyt vieressäni ja selasi puhelimellaan instagramia.

Se tunne ei kadonnut mihinkään, varsinkin kun tiesi itse olevan se syy, miksi toinen ei halunnut enää yrittää rakastaa.

"Onko kaikki ok?", Kreetta kysyi puhelimensa lomasta. Kieltämättä tuo oli suloinen, kaunis, sähäkkä ja ihan vitun unelma, mutta ei mulle. Mä olisin maksanut itseni kipeäksi, jos siinä olisi maannut mun tuntema herkkä blondi. Ja se ei olisi enää makoillut siinä, vaan juossut jo tunti sitten suihkuun ja tekemään aamun tuoremehut valmiiksi, että saisin krapulahelpotusta. Sellainen se oli.

"Joo..", huokaisin hiljaa ja vedin lattialla lojuneet bokserit jalkoihini. Käännyin kuitenkin heti takaisin naisen puoleen. "Tai ei...mä oon pahoillani, mutta mä pyydän, että sä lähtisit nyt".