35. Meidän koti.

112 5 2
                                    


Aleksin nk

Oon ollut nyt viikon suomessa ja onhan tää parasta mitä voi ihminen toivoa. Duuni on sujunu mahtavasti ja ollinkin kanssa menee hyvin. "Aleksi!!" olli huusi keittiöstä. "no mitäs olli" kysyin kun saavuin keittiöön. "sitä vaan että rakastan sua" olli sanoi ja tuon naamalle levisi virnistys. "tänkö takia piti nousta sängystä" marisin ja lähdin takaisin. "mut mäki rakastan sua" sanoin ja näytin tälle keskaria. Ai että.

Hetken päästä sain makoilusta tarpeekseni. Päätin lähteä lenkille. "olliiii" huusin tuolle. "aleksiiiii" tuo huusi takaisin. Naurahdin. "mä lähen lenkille" sanoin samalla kävellen eteiseen keittiön ohi, jossa olli istui pöydässä syömässä appelsiineja. "oisit ees mulle säästäny" sanoin naurahtaen. "pitää piettää vitamiinit kohillaan" tuo virnisti ja laittoi kuoret roskiin. Sitten tuo tuli ja halasi minua. Samalla myös nosti minua ylös hieman. "hyvää lenkkiä" tuo sanoi ja painoi pusun otsalleni. Sitten tuo käänsi selkänsä ja asettui sohvalle. "vitsi sä oot rasittava" naurahdin ja lähdin. "mäki sua" olli sanoi ja otti viltin päällensä. Tuo vilkutti minulle hassusti.

Olin juossut pitkin helsingin puistoja ja sitten asetuin hetkeksi puiston penkille. Mietin mun ja ollin tulevaisuutta. Kohta meillä olisi häät. Hymyilin ajatukselle. Mulla on parin päivän päästä synttärit ja täytän 24. Ja siitä viikko niin on ollin synttärit. Ajattelin keksiä tuolle jonkun kivan yllätyksen. Nyt päätin kuitenkin lähteä takaisin kotiin koska kohta alkaa satamaan lunta. Nousin ylös ja lähdin hölkäten kohti meidän kotia. Elämä on tällä hetkellä niin täydellistä. Mulla on olli ja mulla on myös maailman paras bändi.

Saavuin kotimme alaovelle. Juoksin portaat ylös siten, että skippasin aina yhden portaan yk. Avasin ovemme hiljaa ja potkin kengät pois jaloistani. Astelin peremmälle ja näin jotain aivan uskomattoman söpöä. Olli ja islo nukkuivat sohvalla. Islo oli ollin kainalossa. Päätin napata näystä kuvan. Laitoin sen insta stooriin ja kirjotin siihen "my loves❤️" tästä muuten alkaa niitä oleksi salaliittoteorioita ihan hulluna. Mutta mikäs siinä, onhan ne ihan hauskaa katseltavaa. Jätkät huomasivat kuvani ja heti alkaa tulla viestejä ryhmään.

PORKON PIANO-OPPILAAT🍆

Poosu🍆 : aleksi miks et oo ollin kainalossa?

Minä : tulin äsken himaan lenkiltä😌

Jori hokka : no mene nyt rakkaan kainaloon❤️

Minä : ilomielin.

Niko✨ : mul on flunssa joten ei oo hetkeen treenejä🤒

Tommi😋 : parane pian.

Poosu🍆 : niko sä et vaa jaksa nousta sieltä sohvalta ylös ku katot sitä sTraNgEr tHingSiä.

Niko✨ : hah olispa näin

Minä : joo moikka👁️👄👁️

Jori hokka : noniin nyt se aleksi meni ollin kainaloon.

Minä : haista vittu🥱

Poosu🍆 : Adiós amigos

Niko✨ : porkosta tuli espanjalainen🇪🇸

Poosu🍆 Sí.

Jori hokka : joo moro

Laitoin puhelimen taskuuni ja laahustin keittiöön. Kaupassaki vois käydä. Otin jogurtin ja lusikan. Vissiin liian äänekkäästi sillä nyt tuo unikeko alkaa nousemaan eloon. "huomenta" sanoin suu täynnä jogurttia. "iltapäivää" olli sanoi ja laittoi kätensä niskan taakse ja katseli minua. "en oo noin hyvän näkönen" sanoin ja laitoin jogutin pöydälle. "ootpas." olli sanoi ja virnisti jälleen. Miks tuo kokoajan virnistää. Aluksi menin hitaasti mutta sitten juoksin ollin syliin. "mulla oli sua jo ikävä" sanoin ja halasin tuota tiukasti. "oliko kiva lenkki" olli sanoi. "joo ja mee kattoo ig" sanoin virnistäen. "voi ei" olli sano ja otti puhelimen käteensä. Hetken selailun jälkeen tuo sammutti puhelimensa ja katsoi minua murhaavasti. "sinä!!" olli sanoi ja alkoi kutittamaan minua. "en voinu mitään" sanoin nauruni seasta. Ihanaa olla kotona.

Vähä tylsempi tähä väliin🥱

olli ja alluWhere stories live. Discover now