24.

338 33 6
                                    

POV: Sari

Timeskip kuukausi

Siitä on nyt kuukausi kun annoimme lapsemme adoptioon ja Hanna palasi kotiin. Elämä on asettunut jonkinlaiseen muottiin ja arkemme on alkanut pyörimään normaaliin tapaan. Olen palannut töihin pienen sairasloman jälkeen ja Hanna on palannut myös kouluun ja siellä menee hyvin.

Aleksi on alkanut hengailemaan itseään huomattavasti vanhemman pojan kanssa ja mukana on tullut hänen kaveriporukkansa. Olen iloinen, että Aleksi on saanut uusia ystäviä täältä mutta olen huolissani siitä kun he ovat poikaamme niin paljon vanhempia.

Matille en ole edes viitsinyt kertoa sillä hän hermostuisi ihan turhaan ja menisi möläyttämään jotain mitä ei pitäisi.

Tiedän, että poikamme on homo sillä hän on kertonut meille siitä avoimesti ja olemme aina hänen tukena sekä hyväksymme hänet täysin. Aleksi on vasta 13-vuotias ja tämä Joel jonka kanssa hän viettää aikaa on 16-vuotias eli meidän Hannan ikäinen. Kolmen vuoden ikäero tuossa iässä on iso.

——
Istuskelen keittiönpöydän ääressä ja juon aamukahviani sekä luen päivän lehteä. Tänään on ensimmäinen työpävä pitkään aikaan.

"Huomenta" sanon tuolle väsyneelle pojalle joka laahustaa keittiöön. "Mmh" tuo mutisee vain vastaukseksi. "Muista tulla koulun jälkeen kotiin käyttämään Rilla ja tekemään läksyt ennen kun lähdet kavereiden kanssa" sanon ja Aleksi nyökyttelee päätään suu täynnä muroja.

Aleksi on muttunut viimeisen kuukauden aikana. Hän ei ole enää samanlainen äidin pikkupoika kun hän oli aiemmin ja se harmittaa minua mutta lapset kasvaa ei sille mitään voi. Jos vaan voisin niin pysäyttäisin tämän ajan. Pian Hanna muuttaa pois kotoa ja Aleksi seuraa perässä.

"Heippa rakas! Kivaa koulupäivää" huudan ennen kun tuo astuu ovesta ulos. "Juu heippa!" saan vastaukseksi. Täällä on oudon hiljaista. Aleksi lähti kouluun ja Hanna on vielä nukkumassa. Hänellä on tänään vain matematiikan koe ja se alkaa kahdeltatoista ja nyt kello on vasta aamu kahdeksan. Matti on myöskin nukkumassa sillä hän teki yömyöhään töitä. Rilla näyttää nukkuvan omassa pesässään. Täytyy käyttää tuo karvakasa vielä ulkona ennen kun lähden itse töihin.

——
Istun työpöytäni ääressä ja hoidan paperi asioita. Olen varmaan hullu kun sanon, että olen kaivannut tätä. Paperityöt eivät ole lempipuuhaani mutta minulla on ollut ikävä töihin. Kyllä nämä paperityöt menevät muutaman kerran kuukaudessa. Pakkohan nämä jonkun on hoitaa ja se joku olen minä. Ylilääkärin tehtävä.

Nousen tuoliltani ylös ja lähden hakemaan lisää kahvia. Samalla kyselen työkavereideni kuulumisia niin kun minulla on aina tapana.

Allekirjoitan viimeisen paperin ja laitan sen kirjekuoreen. Jätän kirjeen lähtevien laatikkoon josta sihteerini hakee sen päivän päätteeksi ja välittää sen eteenpäin.

Työpäivä alkaa olla lopuillaan ja huomenna olisi ihan peruspäivä potilaiden parissa. Siitä minä pidän enemmän kun saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Nämä "toimistopäivät" ovat aina tällaisia. a

"Sari! Keskustassa tosi paha kolari ja 5 loukkaantunutta on tulossa joista 3 on nuoria"

——

Teenage Angst || Aleksi x Joel [VALMIS]Where stories live. Discover now