Pahoinvoiva Sukupolvi || Niko Moilanen & Reader

3. No ampuis jo

Aurora:

Saimme juuri syötyä ja nyt makaamme sohvalla.

"Voisitko sä vaan muuttaa takas mun luo ja alotettais kokonaan alusta tai jatkettais siitä mihin jäätiin" Niko kysyy keskeyttäen hiljaisuuden.

"En mä oikein tiedä" vastaan hiljaa.

"Miks" hän kysyy.

"Mulla on työt ja koti Lahdessa"vastasin samalla silittäen sniffiä.

"Mitä sä sit teet työksesi" Niko kysyi selvästi kiinnostuneena.

"Mä oon lapsenvahti" vastasin.

"Se sopii sulle ihan tosi hyvin ku sähän oot aina tullu tosi hyvin kaikkien lasten kanssa toimeen " hän vastasi ylpeästi.

"Nii mut mun pitää lähtee mulla on huomenna taas töitä" sanon.

"Voidaanko pitää yhteyttä jatkossa" Niko kysyi.

"Joo tottakai tossa mun uus numero"

"Kiitos"

"Noni mut moikka"

"Moikka"

Halasimme vielä ja otin sniffin. astuin käytävään hyvästellen vielä Nikon. Oven mentyä kiinni näin jonkun vaalea tukkaisen naisen kävelevän hyvin vihaisesti vastaan. Hän melkein potkaisi sniffiä.

"Mikä vittu sua vaivaa!?" Ärähdin saaden vastaukseksi vain ilkeää naurua.

Huomasin tuon kävelevän kohti Nikon ovea samantien oven kohdalla räväyttäen sen auki.
Olin hyvin hämmilläni mitä oli juuri tapahtunut kunnes kuulin avun huutoa. Se oli Niko olen 100 varma.

Muistaakseni Olli asui samassa kerrostalossa joten kävisin nopeasti viemässä sniffin sinne.

"Pidä hetki huolta sniffistä!" Huusin avattuani Ollin oven.

"Mit-"hän oli sanomassa jotain ennen ku paiskasin oven kiinni. Nyt äkkiä Nikon luo.

"Tietääkseni sä et sais olla täällä!!" Huusin tälle naiselle keskeyttäen hänen raivoamisen nikolle.

"Vittu sinä taas" Hän tuhahti.

"Sä häivyt täältä nyt!!" Huusin päin tämän naamaa.

"Älä huuda mulle" tuo ärähti kaivaen aseen taskustaan. Niko oli hyvin järkyttynyt.

"Ootko tosissas etkö parempaa keksinyt" nauroin.

"Tää on ihan oikee etkö usko" hän virnisti ilkikurisesti.

"No ampuis jo" naurahin. Samassa tuo blondi nainen painoi liipaisinta luodin mennessä minun läpi kuin kummituksen.

"Mitä helvettiä" tuo sanoi hieman peloissaan. Minun nauraessa ilkikurisesti.

"Minne se ase meni" tuo sanoi hädissään kädestään kadonnutta asetta.

"Tätäkö etsit" oli minun vuoro virnistää ilkikurisesti heiluttaessanivtuon asetta kädessäni.

"Joo mä tästä lähenkin moikka" tuo sanoi selkeästi säikähtäneenä.

"Vanhat taidot tallella" Niko sanoi yllättyneenä.

"Tottakai" vastaan ylpeästi antaen aseen nikolle.

"Pidä se mä en tarvii." Sanon.

"Mut mun pitää nyt lähtee mä käyn vaan hakee sniffin ollilta" sanon ja halaan vielä Nikoa.

"Turvallista matkaa. nähään vielä ja pidä itsestäsi huolta" Niko sanoi .

" Nähään ja pidä säkin itsestäsi huolta" vastasin ja suljin oven.

Sanoja: 369