13.Shh ei mitään hätää niko

43 5 0
                                    

Niko:

Kohta mennyt kaksi viikkoa eikä auroraa ole löytänyt mistään. Jätkän on käynyt täällä mun luona vuorotellen etten olisi yksin. Kai he pelkäävät että sama tapahtuu kuin viimeks. Noh ei se nytkään ollu kaukana..

Jätkät on sopinut samat "vahti" vuorot ku viimeks eli Tompan pitäisi tulla jonkun tunnin päästä. Aleksi oli viimeisimmäksi täällä se lähti hetki sitten ku sillä oli nyt jotain menoo.

Minulla on nyt onneksi vähän laatuaikaa tuon keittiöveitsen kanssa.. minulla ei oo harmainta hajua miten peitän ne jäljet mut no se on sit sen ajan murhe. Jokaselle viillolle on hyvä syy.. ahistaa, pelottaa, ahistaa, pelottaa, ahistaa, pelottaa sanoinko jo ahistaa?..

Katon nopee kelloa ja huomaan sen olevan sen verran että tommi tulee ihan juuri.

"Vitun vittu" sanon ku katon hieman ympärilleni ja sit käsiini. Verta on vähän ympäriinsä. Pitäisi äkkiä siivota noi jäljet.

Sain juuri siivottua jäljet. Heitin paperit roskiin ja huuhdoin ranteeni vielä kylmän veden alla.

"Moi" tommi huutaa eteisestä.
Vedän äkkiä hihan takasin alas.

"Hei" sanon ja väännän jonkin laisen hymyn kasvoilleni.

"Oonko sä itkenyt?" Tomppa kysyy samalla laskien kauppa kassit jääkaapin viereiselle tasolle.

"En" valehtelen. Tommi tulee lähemmäksi minua melkein kiinni minuun ja ottaa leuastani kiinni ja nostaa päätäni ylemmäs sillee että katon häntä nyt suoraan silmiin. Hän tutkii silmiäni ja poskiani. Sitten Tommi päästää irti ja halaa minua.

"Ei sun tarvii valehdella" hän sanoo ja tiukentaa halia. Hitto hän osaa lukea ihmisiä hyvin. Mutisen vain jotain kun uudet kyyneleet valuvat poskilleni.

"Shh ei mitään hätää niko." Tommi kuiskaa ja silittää selkääni.

Olimme siinä varmaa vartin kunnes tommi irrottautuu halista ja pörröttää hiuksiani hymähdän vain.

Tommi rupee purkaa ostoskasseja. Ite suuntaan olkkariin sohvalle katsomaan varmaan telkkarii.

Time skip

"Niko! Tääl ois ruokaa" tomppa huutaa keittiöstä.
Ainiin vittu en mä haluu syyä.
Mumisen vain jotain vaikka tuskin tommi sitä kuuli.

Istun pöydän ääreen Tommi oli tehnyt spagettia ja
lihapullia. Tökin haarukalla vain ruokaa.

"Eikö oo nälkä" Tommi kysyy. Pudistan päätäni.

"Koita syödä ees vähän" Tommi kannustaa.

"Ei tee mieli" mutisen.

"Voi niko" hän sanoo. En ole syönyt paljoa mitään sen jälkee ku aurora katosi. Siitä ei ole kuulunut mitään. Poliisitkin on jo yrittänyt vähän etsiä sitä ne oli käynyt Roran vahemmilla ja kaikki sen ystävätkin läpi eikä se ollu kenenkään luona. En ymmärrä minne se oisi voinut mennä.

---------

🍄

Sanoja: 375

Pahoinvoiva Sukupolvi || Niko Moilanen & Reader Onde histórias criam vida. Descubra agora