Pahoinvoiva Sukupolvi || Niko Moilanen & Reader

35. Matias ja Lyydia?

Minna:

Odotamme matiaksen kanssa lentokentällä. Lyydian lento tulis noin 5 minuutin päästä.

"Hei ei sun tarvii jännittää kaikki menee hyvin" matias sanoo huomattuaan jännitykseni.

"Mut entä jos" ehdin aloittaa.

"Ei mutteja eikä mitää jossitteluja" brune sanoo ja nostaa kätensä olkapäälleni.

"Matias!!" Vaalee hiuksinen nainen huutaa ja raahaa kahta matkalaukkua perässään.

"Lyydia!!" Matias huutaa ja juoksee halaamaan tuota. Kävelen noiden luokse. Nuo irrottautuvat halistaan päästyäni heidän luokse. Lyydia katsoo minua hyvin tarkkaan kunnes hänen silmänsä suurenevat varmaan lautasien kokoisiksi.

"Minna?!" Tuo kysyy hämmentyneenä.

"Lyydia" sanon. Hän nappaa minut tiukkaan haliin.

"Mulla oli ihan vitun kova ikävä" lyydia sanoo kyyneleet silmissä.

"Nii mullakin sua" sanon ääni vähän väristen.

"No mut mitäs sulle kuuluu" Lyydia kysyy irrottautuen halista samalla pyyhkien kyyneliä.

"Ihan hyvin kai" vastaan.

"Hei tyypit mä käyn nopee kusella" matias ilmoittaa. Nyökkään tuolle vastaukseksi.

"Mitenkäs Linnealla" jäädyn tuon kysymyksestä.

"Hei kaikki hyvin?" Lyydia kysyy huollestuneesti.

"Linnea tappoi itsensä yli 10 vuotta sitten mun silmien edessä.." sanon hiljaa.

"Ei vittu.." tuo kuiskaa.

"Anteeks en mä tienny.. meille ei kerrottu mitää" Lyydia pahoittelee ja halaa vielä minua. Mutisen vain jotain.

"Enkä mä oo ollu yhteyksissä äitiin Linnean hautajaisten jälkeen. Sitä ei kiinnostanut vittuakaan kummankaan hyvinvointi ja heitti minut ulos talosta mut voidaanhan me käydä siellä tänää" kerron.

"Voi sua. Jos haluut nii voidaan käydä sen luona heti kun matias tulee." Lyydia ehdottaa. Nyökkään.

"Noni hei mää tulin takas mitäs me nyt" matias kysyy ilmestyttyään paikalle.

"Suunta kohti porvoota" vastaan.

"Miks" tuo kysyh mutta lähtee perässämme kphti autoani.

"Käydään Lauran luona" vastaan tuolle.

"Okei" matias sanoo.

Avaan kuskin oven ja ostun ratin taakse. Lyydia tuli etupenkille ja matias meni takapenkille keskelle.

"Noni eiku menoksi" sanon ja starttaan auton.

Time Skip 45 min

Seison kerrostalon alhaalla katsoen ylös. Huokaisen syvään.

"Kyl se siitä" Matias sanoo ja taputtaa mua olkapäähän.

"Eihän siitä ookkaa ku yli 10 vuotta" naurahan kuivasti.

"No mut ei auta itku markkinoilla" sanon ja avaan ala oven. Kiipeen portaita kakkos kerrokseen nuo kaksi perässäni. Katson ovea jossa lukee Heikkinen. Huokaisen vielä kerran. Yhtäkkiä matias koputtaa oveen.

"Voi vittu sun kanssas" kuiskaan tuolle. Matias seisoo oikein iloisesti vieressä samalla Lyydian nauraessa pienesti. Pian ovi avautuu ja oven raosta kurkistaa hämmentyneellä varustettu nainen.

"Matias ja Lyydia?" Tuo kysyy. Kylhän mää sen tiesin ettei sitä kiinnostanut mun olemassa olo. Se meni suoraan halaamaan noita kahta. Kävelin vain sisälle taloon. Sentään oliivi tuli mua vastaan ihme että oli enää edes elossa otan osaa oliiville elää täällä tuon yhen vammais paskan kanssa. Nii ja oliivi on siis kissa lähemmäs 18 vuotta. Harmaat karvat ovat eksyneet jo mustien sekaan. nostan tuon karvapallon syliini.

"Pikkunen oliko ikävä" lässytän tuolle. Joku kävelee takaani keittiöön samalla tönäisten minua. Hyvä ettei oliivi tippunut. Käännän katseeni Lauraan hyvin vihaisesti.

"Teillä ei ole ilmeisesti mitkään maailman parhaat välit" Lyydia kuiskaa.

"No ei tosiaan ole" vastaan tuolle ennen kuin kävelen olkkariin.

"Otatteko kahvia" Äitini kysyy Lyydialta ja Matiakselta.

"Voin mä yhen kupin" matias vastaa.

"Sama " lyydia sanoo. huoh. Istuudun sohvalle katsomaan puhelinta.

Aika on mennyt nyt ehkä 5 min. Kuulen kuinka jotkin askeleet tulevat yänne päin.

"Miten sä kehtaat tulla vielä tänne. Ei kukaan sua kaipaa" kuulen. Käännän katseeni ylös päin. Laura.. ois se pitänyt arvata.

"Kiitos" vastaan tuolle brunelle.

"Älä vittu jaksa. Me molemmat tiietään että Linnean kuolema on sun syytä " tuo sanoo äkäisesti. Käännän katseeni maahan kyynelten noustessa silmiin.

"Vammanen paska" Laura sanoo ja lyö minua poskeen. Nousen pikaisesti ylös.

"Sua ittees ei oo ikinä kiinnostanut vittuakaan kummankaan meidän hyvinvointi!!"  Huudan tuolle samalla kyynelten valuessa silmistäni. Lähen pika kävelemään kohti eteistä.

"Minna minne sä meet" Lyydia kysyy.

"Mä lähen vittuun täältä" sanon ääni vapisten kun puen ulkovaatteita.

"Hei matias lähetään." Tuo huikkaa matiakselle. Astelen talosta ulos. Kävelen portaat alas ja avaan ala oven. Kävelen kohti autoani ja avaan sen oven. Istun kuskin paikalle ja annaan kyynelten valua silmistäni samalla nojaten päätäni rattii.

"Mitä tapahtui?" Lyydia kysyy ja istuu apukuskin peniille.

"Se vitun ämmä tuli aukoo päätään.." sanon hiljaa vältellen asiaa.

"Ei tainnu ihan mitään pientä sanoo" matias huomauttaa.

"Se vaa syytti mua Linnean kuolemasta.." kusikaan ja starttaan auton.

-------------

Sanoja: 666