Pahoinvoiva Sukupolvi || Niko Moilanen & Reader

12. a-aurora..

Niko:

Pääsimme juuri Tommin, Ollin ja Aleksin kanssa ulos. Huomasin Joelin ja Porkon sivummalla. Lähimme kävelemään ripeästi heidän luo.

Olimme juuri heidän kohdalla ku rakennus räjähti.

Käänsimme järkyttyneet katseet rakennukseen tai sen jäänteisiin. Samassa muistin Aurora.. Katsoin nopeasti ympärilleni. Sitä ei näy missään..

"Niko mitä sä etsit? Onko kaikki hyvin?" Aleksi kysyy.   Kaadun polvilleni maahan ja rupeen vain itkemään.

"Hei niko mikä on?" Tommi kyykistyy viereeni.

"A-aurora.." änkytän. Tommi katsoo ympärilleen.

"Ei vittu. Eikai se jääny sisälle." Tommi sanoo ja nousee ylös. Aleksi vuorostaan istuu viereeni maahan ja rupee silittää selkääni.

Pihaan oli tullut näemmä ainakin poliisi ja ampulanssi.
Tommi lähti kävelemään niitä päin.

Tommi:

Huomasin vähän matkan päässä poliisin. Lähin kävelemään sinne päin.

"Hei anteeks" alotan

"Niin?" Poliisi kääntää päätään minuun päi.

"Mun kaverin tyttöystävä jäi oletettavasti ton rakennuksen alle" kerron.

"Tuntomerkit?" Poliisi kysyy.

"Mustat hiukset melkein ala selkään asti, musta toppi, musta farkkutakki ja vaaleen siniset farkut" kerron niin tarkkaan kuin muistan.

"Selvä me katomme jos löytyy" poliisi kertoo ja lähtee kävelemään työkaveriaan päin. Käännyn ja lähen takasin muitten luo.

"He yrittävät etsiä Auroran. Niko kaikki järjestyy vielä" sanon ja halaan nikoa.

Olemme oottaneet kohta jotain 3 tuntia täällä koska niko halusi jäädä odottaa kuuluisiko Aurorasta jotain. Osa meistä on lähtenyt koteihinsa nukkumaan sillä enää täällä olemme minä, Niko ja Allu.

Pian se samainen poliisi kävelee tänne päin jolle olin kertonut aurorasta hetki sitten.

"Hei emme löytäneet ketään joka viittaisi antamiisi tuntomerkkeihin" poliisi kertoo. Olen hämmentynyt. Miten niin ei löytynyt ketään joka näyttäisi auroralta. Niko ja Aleksi olivat yhtä hämillään.

"Mitä vittua miten niin ei löytynyt" Allu kysyy.

"Alueelta löytyi 5 vainajaa 3 miestä ja 2 naista. Molemmat naisista oli bruneja" poliisi kertoo.

"Missä se sit on" niko sanoo hiljaa.

"Me emme tiedä kannattaa katsoa hänen kodista tai jos hän oisi menny jonkun tuttavansa luokse. Jos ei löydy ilmoittakaa meille" poliisi kertoo minun nyökätessäni.

"No mutta päivän jatkoja ja kannattaa mennä muuten kotiin nukkumaan kello on 8 aamulla" hän huikkaa vielä.

"Joo ehkä meidän pitäs mennä ollaan oltu koko yö täällä" sanon ja nousen ylös maasta.

"En mä haluu" niko sanoo hiljaa.

"Voi niko mut nyt on oikeesti pakko mennä. säkään et voi jäädä tänne ikuisiksi ajoiks" sanon ja ojennan käteni vetääkseni hänet ylös.

"No okei" hän huokasee ja tarttuu käteeni. Me lähdimme siitää sit suunnistaa nikon luokse.

-----------

Joo

Sanoja: 385