29. hajalla ja tyhjä huone

44 5 5
                                    

Aurora:

Minna itkee vieläki vähän mun olkapäätä vasten. Olemme olleet varmaa reilu tunnin täällä sillalla mut no en valita. Rupeen laulaa hiljaa yhtä biisiä joka sattui nyt tulemaan mieleeni.

Ei muhun satu enää
Kyl sä voit tulla lähelle
Ei tarvi pelätä et mä menisin susta hajalle
Niin paljon pahaa nähny
Etten mitään tunne

Sä pelkäät ihan turhaan
Ei mua enää saa hajalle
Kukaan ei voi satuttaa mua
Pahemmin kuin mä itse
Liian kauan ollu tunteeton
Etten tiiä mitä tunteet on
Sä pelkäät ihan turhaan
Ei mua enää saa hajalle

Hajalle - Heviteemu

Minna nojaa vieläkin minuun vaikkei taida enää oikeestaan itkeä ainakaan paljoa mut ei se mua yhtään haittaa.

"M-mä tarviin a-apua.." minna sanoo hiljaa.

"Missä?" Kysyn tuolta.

"Mä haluun eroon h-huumeista.." hän sanoo hiljaa ääni väristen.

"Mä lupaan auttaa sua sen minkä pystyn." Vastaan rauhallisesti silittäen minnan päätä.

"Hei nyt tehää nii että mennää sun luo ja heitetään kaikki aineet mitä sulla nii pois" ohjeistan ja irtoudun halista. Minna nyökkää pienen hymyn kera jonka jälkeen lähdemme minnan luo.

Minna avaa kotinsa oven ja astumme sisälle taloon. Talo on ihan räjähtäneen näköinen. Heitän kengät ja suuntaan keittiöön.

"Hei ä-älä mee keit-.." minna on sanomassa mutta ehin jo keittiön ovelle. katson lattiaa järkyttyneenä. Siinä on kuivunut veri lammikko ja tiskialtaassa on verinen puukko. Käännän huolestuneen katseen blondiin naiseen joka katsoonut maahan.

"Minna.." sanon hiljaa ja kävelen tuon eteen. Otan hellästi hänen kädestä kiinni ja nostan varovasti hihaa. Alta Paljastuu tuoreita viiltely jälkiä.

"Minna miksi?.." kuiskaan ja sivelen tosi hellästi viiltoja.

"Pitkä juttu.." tuo sanoo hiljaa.

"Mulla on aikaa kuunnella" vastaan. Tuo huokaisee.

"Sillon ku sää lähit nii mä seuraavana aamuna mietin iha paniikissa missä sä olit mut sit tajusin että sä olit lähtenyt. Sit mä lähen kotii sieltä ja olin vaa täällä. Pari viikkoo sit niko kävi yllätys vierailulla eikä se ollu hirveen iloinen. Sit se raivos mulle ihan huolella se myös sano mua vitun vammaseks paskaks. Se kyl puhu iha totta. Sit sen sanat on pyörinyt koko tän ajan mun päässä ja mua rupes ahistaa iha helvetisti.." blondi nainen sanoo ja purskahtaa lopussa itkuun. Vedän tuon haliin jälleen.

"Voi minna" sanon hiljaa. Tähän sopii taas hyvin yks biisi joten päätän laulaa sen.

Nään silmissä vuotavan kyyneleen
Putoavan mun tyhjään huoneeseen
Mikään ei palaa (mikään ei palaa)
Ei mikään ei palaa ennalleen

Mä tiedän et oon satuttanu meitä molempii.

Tyhjä huone - Heviteemu & JEREMINE

"Paljon sä kuuntelet musiikkii" minna naurahtaa pienesti.

"Tänä vuonna oon kuunnellu Spotifyta 291 538 minuuttia" vastaan.

"Mitä helvettiä oikeesti" tuo sanoo hämmentyneenä. Naurahan ja nyökkään.

"Kiva hei. Ainii sulla on kiva laulu ääni" minna lisää ja nojaa minuun.

"Mut hei tehään nyt kuiteskin silleen että mee sä pakkaa jotain tavaroita mitä tarviit niin mä putsaan noi veret. Mennää sit nikolle ja mä pidän huolen ettei se huuda taikka tee sulle mitää" ohjeistan.

"Ootko nyt ihan varma" tuo kysyy epäilevästi.

"Joo joo" vastaan ja etsin luutun ja paperia. Kastenen luutun ja rupeen puhistaa verta lattiasta. Se nyt lähti onneksi yllättävän helposti pois siitä. Heitän rätin tiski altaaseen ja paperit roskiin. Kävelen makuu huoneeseen jossa minna katsoo jotain kuvaa. Kävelen hänen viereen ja katson kuvaa.

"Kuka toi on" kysyn ja osoitan kuvan toista tyttöä.

"Se on mun pikkusisko Linnea. Tää kuva on otettu päivää ennen kun se hyppäs katolta mun silmien edessä.." minna sanoo loput hiljaa.

"Ai.. anteeks." Sanon hiljaa.

"Ei se mitää et sä tiennyt." Minna sanoo ja laittaa kuvan matkalaukkuun.

"Nyt pitäs olla kaikki" tuo sanoo katsoen vähän ympärilleen.

"Okei ja eihän sulla oo mitään huumeita mukana" tarkistan.

"Eip" Blondi sanoo pienesti hymyillen.

"Okei hyvä no lähetään. Kello onkin jo 7.38" Sanon samalla kun katson kelloa nopeasti. Tuo laittaa laukun kiinni ja nostaa sen pois sängyltä jonka jälkeen Suuntaamme eteiseen. Vedän takin ja kengät jalkaan minna tekee samoin. Astumme ovesta ulos ja minna laittaa oven lukkoon eka varmistaen että hänellä on kaikki mukana. Sit vaan nikolle

-------------

Mitä veikkaatte miten niko reagoi siihen että minna menee sinne ja saattaa jäädä jopa hetkeksi asumaan heidän kanssaan.

Sanoja: 661

Pahoinvoiva Sukupolvi || Niko Moilanen & Reader Where stories live. Discover now