*End of flashback*
Istuin sohvalla teekuppi kädessäni. En voinut uskoa hänen tosiaan sanoneen niin. Miksen muka haluaisi olla hänen kanssaan. Tottakai haluaisin, vaikken pitänytkään kuvaajista. En pystyisi enää olla erossa hänestä. Niall käveli luokseni kasvot ilmeettöminä ja kuppi käsissään. Hän istuutuis sohvalle viereeni ja katseli kuppiinsa. En tiennyt mitä sanoa, joten olin hiljaa. Niall nosti katseensa ja avasi suunsa, mutta sulki sen melkein heti. Ehkä hänelläkään ei ole mitään sanottavaa, mietin ja laskin katseeni alas.
"Mä rakastan sua, oon aina rakastanu ja tuun aina rakastamaan", Niall sanoi yhtäkkiä.
Suuni kääntyi hymyyn, ja käänsin katseeni Nialliin, mutta hän oli hävinnyt. Nousin ylös ja lähdin etsimään häntä keittiöstä. Löysin Niallin nojaamasta tiskialtaasen ja riiputtaen päätään. Kävelin hänen luokseen ja laskin kuppini pöydälle. Laitoin kämmeneni Niallin kädelle ja painoin pääni hänen olkapäätään vasten. Kumpikaan ei sanonut sanaakaan varmaan puoleen tuntiin. Huoneessa kuului vain hengityksemme ja sydämiemme syke. Ei siinä sanoja tarvittukkaan, mutta halusin sanoa ne silti.
"Mäkin rakastan sua", kuiskasin hiljaa.
Niall kääntyi minuun päin ilmeettömänä, vaikka hänen silmistään näki ilon.
"Oikeestikko vai sanotko ton vaan siks, että se täytyy sanoa?", hän kysyi epävarmasi.
Nyökkäsin ja varmuudeksi vielä vastasin hymyillen: "Oikeasti".
Niall kääntyi minuun päin ja halasi oikein kunnolla. En meinannut saada edes henkeä. Halasin häntä takaisin tai ainakin yritin, sillä hän nosti minut syliin ja kantoi olohuoneeseen. En voinut itselleni mitään, mutta kikatus pääsi suustani ja suutelin Niallia hellästi. Tämä oli ensimmäinen suudelma, jonka aloitteen minä olin tehny. Tai ainakin ensimmäinen, jonka muistan onnettomuuden jälkeen. Olin onnellisempi, mitä olisin voinut uskoa. En muistanut mitään näin ihanaa tilannetta menneisyydestäni, joten iloitsin tästä hetkestä vieläkin enemmän, vaikken edes tiennyt miks.
Niall laski minut varovasti sohvalle ja istuutui viereeni. En voinut olla katsomatta hänen sinisiä silmiään ja hymyilemättä. Nyt voisin maksaa melkein mitä tahansa, jotta saisin hänen kanssaan vietetyt ajat takaisin muistoihini. Tällä kertaa Niall teki aloitteen ja suuteli. Sydämeni olisi voinut hypätä kurkkuun asti, niin paljon se hakkasi. En voinut sille mitää, että toinen käteni takertui Niallin hiuksiin ja toinen hiveli hänen poskeaan. Yritin hillitä itseni, mutta se oli mahdotonta. Annoin järjen hiipua ja tunteet saivat vallan.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Töitätöitätöitä, eikä ollenkaan kirjottamista. Kyllä siinä on mun kesäloma. Kirjottelen aina ku on mahollista, mutta kaveritki vinkuu seuraks jokapaikkaa töitten jälkeen, ni se kyllä vie voiton koneella istumiselle. Se myös tarkottaa sitä, että kappaleet on lyhyitä :/ Anteeks kirjotusvirheet, näin yöllä kun kirjottaa, ni niitä saattaa löytyä. Hyvää kesää kaikille, lomailkaa hyvin, että jaksatte ens vuonna missäpäin maailmaa ikinä seikkailettekaan :)
xx Laura
YOU ARE READING
Eternal Love [In Finnish]
FanfictionKertoo Emilystä, joka joutuu onnettomuuteen ja hänen elämstään sen jälkeen, sekä ennen sitä. HUOM! Editointi on käynnissä, mutta etenee hitaasti kiireiden takia. Olen kirjoittanut tämän 14/15 vuotiaana, joten älkää tuomitko, yritän saada sen edito...