Vuosi. Yks niin pitkä, raskas mut silti niin ihana ja paras vuosi. Tää tuntuu niin vaikeelta pistää tää viimenen 'kappale' tänne. Kuinka monesti oon meinannu lopettaa tän kesken ja poistaa mun käyttäjän? Mitä sitte oliskaan tapahtunu? Tästä tarinasta (ja wattpadista) on tullu ihanku kaveri. Ja pakko myöntää vietän sen kanssa ehkä enemmän mitä ihmistenxd
Sillon kun mä näytin sen alkuperäsen (kato 10. Kappale jos et muista) kirjotuksen pätkän mun parhaalle kaverille, kun se kysy mitä teen, en olis ikinä uskonu että saan näin paljon positiivista palautetta mun kirjotuksista. Kiitos siitä ihan sikana kaikille<3 ootte huippuja!
Jos nyt vielä joku mahdollisesti lukee tätä vielä niin arvostan! Muistakaa lukee myös sitä mun toista tarinaa, löytyy mun profiilista:) toivottavasti tykkäätte jaja kertokaahan nyt viimeset mielipiteenne!
Love you all <3
xx Laura
----
- Clara -
Katson vahnempieni hautaa. En voi sanoa tuntevani tuskaa, he ovat yhdessä, onnellisesti. Toivon, että siellä missä he ovatkaan, he pitävät toisiaan kädestä. Toivon heidän suutelevan yhtä suloisesti, kuin heidän hääkuvassaan. Äitini näytti niin kauniilta, isä oli totta kai komea, mutta ennen kaikkea hän piti äidistäni kiinni, oikeastaan hyvin hellästi, mutta kuitenkin hyvin suojelevasti. En muista koko 16 vuoden aikana -kun vanhemmistani sain nauttia- kertaakaan heidän riidelleen. Ehkä he riitelivät minun näkemättä, mutta minusta tärkeintä on, että minä muistan heidät vain hymyilevinä, onnellisina ja rakastuneina. Kyyneleet alkavat valua poskiani pitkin, mutta pyyhin ne nopeasti pois. En halua itkeä. En tänään. On hyvä päivä. Heidän hääpäivänsä. Katson hautaa viimeisen kerran:
~Ikuinen rakkaus on erottamatonta~
Niall James Horan 13.09.1993 - 17.05.2038
Emily Clara Horan 28.04.1993 - 17.05.2038
Käännyin kohti hautausmaan porttia ja tulevaisuutta. Minun tulevaisuuttani. Ehkä jopa yhtä rakastavaa tulevaisuutta kuin vanhempieni elämä oli. Hän oli luvannut odottaa minua portilla. Katsoin häntä suoraan silmiin ja hymyilin itkuisin silmin. Hän hymyili takaisin. Niinkuin sanoin, tänään on hyvä päivä.
ŞİMDİ OKUDUĞUN
Eternal Love [In Finnish]
Hayran KurguKertoo Emilystä, joka joutuu onnettomuuteen ja hänen elämstään sen jälkeen, sekä ennen sitä. HUOM! Editointi on käynnissä, mutta etenee hitaasti kiireiden takia. Olen kirjoittanut tämän 14/15 vuotiaana, joten älkää tuomitko, yritän saada sen edito...