Eternal Love [In Finnish]

37. Kappale

Heeiiii!

Luin äsken sellasen stoorin ku 99 days without you. Jos et kestä yhtään Larry shippausta ni älä lue, mut muille suosittelen! Mä en oo itkenyt elämäni aikana niin paljon, kun sitä lukiessa! Sen kirjottajalla on lahjoja mistä muut vois oikeesti vaan unelmoida! Toinen on My Wattpad love, sekin oli yli hyvä ja luin sen heti kokonaan kerralla (Kyllä oon noliferi xd). Mutta joo ei mulla muuta. Pysykää terveinä, koska flunssaa on ainaki täällä liikkeellä :)

xx Laura

------

- Emily -

Tuntui kuin olisin pyörtynyt, en saanut sanaakaan suustani ulos, vaikka kuinka paljon sanottavaa olisi ollut. Istahdin penkille ja painoin kasvot käsiini. Oliko Niall taas toisen tytön kanssa jossakin? Ehkä jonkun kauniin, laihan ja hauskan fanin kanssa. En pystynyt hengittämään kunnolla. Taasko paniikkikohtaus? Kyllä.

"Hengitä", Zayn sanoi yhtäkkiä.

Yritin totella Zayniä, mutta siitä ei tullut mitään. Kehoni alkoi täristä hullun lailla.

"Pliis, auttakaa! En mä pysty tähän enää", kuiskasin ja toivoin Zaynin ja myös Harryn kuulevan.

Tunsin käsivarren selässäni ja samalla polvitaipeissani. Joku nosti minut penkiltä ylös. En uskaltanut katsoa kuka se oli. Eikä minua oikeastaan kiinnostanutkaan. Toivoin vain kivun, tärinän ja pahan olon loppuvan mahdollisimman nopeasti.

"Shh.. Ei Zayn sitä meinannu, että Niall ei ikinä tulis takasin. Sillä on tapaaminen modestin tyyppien kanssa vissiinki. En ihan tarkkaan tiiä, mutta se on Paulin kanssa kuitenkin", Harryn kuiskasi rauhoittavasti korvani vieressä.

Hänen puheensa sai hengitykseni tasaantumaan. Seuraava asia jonka kuulin oli oven aukeaminen ja sen jälkeen kamala kiljuminen, kameroiden räpsyminen ja ihmisten kysymykset.

"Harry oletko sinä nyt varattu?"

"Eikö tuo ole Niallin tyttöystävä?"

"Emily aijotko käydä kaikki pojat läpi?"

Nostan kasvoni käsistäni ja tiputtaudun alas Harryn käsivarsilta. Nään kaikki ihmiset tuijottamassa minua.

"Ei, olen vain ja ainoastaan Niallin kanssa. Harry on hyvä ystäväni, joka auttoi minut kiltisti ulos terminaalista paniikkikohtauksen vuoksi. Kiitos ja näkemiin", sanon ja lähden marssimaan takseille päin.

Harry kuitenkin nappaa kädestäni ja johdattaa minut mustan pakettiauton luokse, jossa on tummennetut ikkunat. Astun sisään ja tajuan sen olevan sama auto, jolla ajoimme Amerikan lentomme jälkeen asunnoillemme. Istuin reunimmaisimmalle penkille ja katselin ulos ikkunasta. Pian ovi avautui ja joku tuli sisään. En halunnut kääntyä katsomaan, oloni oli.. miten sen voisi ilmaista... pettynyt? Luulisin niin. Meidän tyttöjen piti yhdessä yllättää poikaystävämme ja näin siinä sitten kävi. En tiedä oikein mitä ajatella. Miksi Niall ei kertonut edes pojille? Mikä voisi olla niin salaista ettei edes he saisi tietää? Ja miksi minä en tiedä missä Niall on? Olemme kuitenkin seurustelleet jo jonkin aikaa. Ovi aukeaa taas ja sulkeutuu pian. Auto lähtee liikkeelle, huokaisen helpotuksesta, pääsen kotiin.

***

Istun sohvallani ja katson jotain typerää elokuvaa. Haluaisin olla missä tahansa muualla kuin kotona, mutten tiennyt mitä edes tekisin, enkä kuitenkaan pystyisi nauttimaan täysin siemauksin. Puhelimeni soi. Tarkistan soittaja. Niall. Mietin hetken jättäisinkö vastaamatta, mutta päätän sittenkin ottaa riskin.

"Kulta ootko sä kunnossa! Harry soitti ja kerto kaiken! Mä oon niin pahoillani, en tiennyt että tuut vastaan!", Niall huudahtaa heti kun vastaan.

"No yleensä yllätyksiä ei kerrota. Mutta joo oon kunnossa", vastaan pyöritellen silmiäni, vaikkei Niall sitä näekkään.

"Mä hyvitän tän sulle. Tuun hakee sua tunnin päästä. Laita joku nätti mekko", kuulen hymyn Niallin äänessä.

"VAAN TUNTI? ÄÄ VOI EI! Pitää mennä moikka", huudahdan ja lopetan puhelun ennen kuin Niall kerkeää sanoa yhtään mitään.

Juoksen makuuhuoneeseeni ja yritän kaivaa jotain kivaa mekkoa päälle pistettäväksi. Kun mekon valitsemisesta ei tule mitään päätän käydä pikasuihkussa. Pesen hiukseni niin nopeasti, että meinaan unohtaa hoitoaineen hiuksiini. Ravaan ympäri asuntoa etsien milloin mitäkin, olen kuitenkin juuri ajoissa valmis. Kuulen ovikellon soivan juuri kun olen juomassa vielä äkkiä lasillisen vettä. Lasken lasin pöydälle ja kiiruhdan ulos. Vielä ennen kuin suljen oven, muistan ottaa avaimet mukaani ja lähden kiiruhtaen raput alas. Meinaan horjahtaa muutaman kerran nudeissa koroissani, mutta saan kaiteesta kiinni aijoissa ja pysyn pystyssä.

Ovella odottaa musta limusiini, jonka takaoveen Niall nojaa tumma puku päällään selaillen puhelintaan. Kun hän huomaa minut hän laittaa puhelimen taskuunsa, astuu muutaman askeleen eteenpäin ottaa oikean käteni hänen käteensä ja suutelee kämmenselkääni. Hän saattaa minut autolle ja avaa oven. Nousen kyytiin Niallin tullessa perässä ja sulkee oven. Auto lähtee liikkeelle, Niall kääntyy minuun päin, ottaa varovasti leuastani kiinni ja käätää sen itseesä päin. Hän katsoo silmiini ensin hetken ja sitten suutelee ensin varovasti, mutta pian rohkeammin. Sulin hänen käsiinsä. 

-----

Muistakaa kommentoidaxd ja joo tiedän en osaa lopettaa näitä kappaleita mitenkään kivasti... :(