Muuttumaton | Louis Tomlinson FanFiction in Finnish |

long way down

Louis:
Ja tästä se taas alkaisi, viikko ilman Sandraa, ilman niitä ihania väreitä, suudelmia, naurukohtauksia ja muuta hempeilyä. Nyt vasta oikeasti tajuan, kuinka arvokasta ja ihanaa rakkaus on. Mutta tämä kestää vain viikon, vain seitsemän päivää, mutta liian monta tuntia ja minuuttia, sillä en oikein osaa laskea sitä. Täytyisi joskus edes yrittää....

- Mä ootan sua sitten tässä, Sandra sanoi ja halasi minua tiukasti.

- Hyvä, sanoin ja painoin suukon hänen otsalleen.

Heitin repun selkääni ja lähdin talsimaan kohti konetta. Kättelin kapteenia niinkuin aina ja istahdin toiseksi ensimmäiseen penkkiin. Siitä oli aina tullut kiinaa kuka saa istua siiven kohdalla, joten viisaana ihmisenä raapustin nimeni penkkiin. Nyt siinä komeilee harakanvarpailla kirjoitettuna "Louis omistaa tämän penkin, mene pois"
Olin tyytyväinen aikaansaannokseeni.

Samassa Liam ja Niall lävähtivät koneeseen sisään oikein kunnon ryminällä, niin sanotusti "mutkat suoriksi" tyylillä.

- Ai, sä ootkin jo täällä ! Liam huudahti ja läpsäisi kätemme yhteen.

- Urpo, Sandra tuli meitä vastaa joten kait se sitten on täällä, Niall sanoi ja pyöritteli silmiään.

- Totta, mä unohdin, Liam sanoi ja istuutui käytävän toiselle puolelle.

- Meidän pitäis lähtee kohta ja herra Stylesiä ei vieläkään näy, parahdin.

- Se jäi tyyliin jumiin vessaan, niinku viimeks, Niall hihkaisi ja repesi nauramaan.

Naurahdin hieman. Olihan se hupsu näky kun kaveri tulee ensin kauhealla kiirellä koneseen, vessapaperia roikkuu lahkeesta ja housujen etumus on ihan märkä. Hana kuulemma räjähti hänen päälleen.

- Täällä ! Täällä! Älkää jättäkö mua ! Harry huuteli hädissään.

- Pistä vauhtia sitten niihin jalkoihis, Niall huudahti.

Harry saapui koneseen, tällä kertaa kuitenkin housut kuivina ja jopa minuutin etuajassa.

- Noh, mä oon nyt täällä. Menoks, hän hihkaisi ja istuutui eteeni.

- Mitä hittoa sulla on päällä ? Liam sanoi ja katsoi häntä kummeksuen.

- Vaattet, hän vastasi ja irvisti.

- No hehe, mut mikä toi on olevinaa ? Niall jatkoi.

Harry esitteli uutta takkiaan. Se on todella todella synkän vihreä ja siinä on mustia palloja. No nyt on kyllä...

- Mä ostin tän alennusmyynnistä, hän sanoi ylpeänä.

- Tiskirätti, Niall sanoi ja istui Harryn viereen.

Hän vain irvisti takaisin.
Ristus mikä reissu tästäkin nyt tulee....

Kuuden päivän kuluttua
Louis:

Ja kuten jo aikaisemmin sanoin, tästä tulikin hyvin jännittävä reissu. Kun olimme lähteneet ja liidelleet ilmassa aboutisti tunnin ajan, koneen valtasi aivan järisyttävä mätämunan lemu. Tietysti syytimme siitä Nialia, muttei hän tunnustanut. Haju jatkui ja jatkui, joten eihän se olisi normaalia. Laskeuduttuamme selvisi, että koneen jätevesiputki olikin sitten pusahtanut rikki. Hyvin mukavaa.

Ja nyt viimein, tämän kiertueen viimeinen keikka, sitten meitä odottaa reilun kahden kuukauden loma ja kyllä, odotan sitä innolla. Saan jättää parrasvalot vihdoinkin taakse ja mikä tärkeintä, hempäillä Sandran kanssa niin paljon kuin sielu vain sietää.

- Louis, ootko valmis ? Harry kysyi ja mätkäisi minua otsaan.

- Valmis, sanoin ja asettelin korvanapit kunnolla.