Muuttumaton | Louis Tomlinson FanFiction in Finnish |

Ei mitään sanottavaa

Pari vuotta eteenpäin:
Puristin tiukalla otteellani aidasta kiinni, kutsutaanko tätä edes sillä nimellä ? Olin kuin sadussa konsanaan. Laittoman suuri lava hahmoittui edessäni, valtavat screenit kohosivat ylös. Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset janosiva tätä. Stadion voisi räjähtää milloin vain. IIhmisiä tuli koko ajan lisää, tunsin puristuvani. Mutta siinä minä olen, eturivissä. Takanani oli tuhansia ihmisiä, he halusivat aina vain lähemmäksi. Olin maksanut itseni kipeäksi tästä paikasta, nyt et saa luovuttaa. Kaivoin puhelimeni taskusta valmiiksi, pitähän minulla olla todisteista tästä. Sitten se räjähti, stadion pimeni, screeneillä alkoi vilkkua erilaisia kuvioita. Valtava kuoro yltyi huutoon, suoraan sanottuna desipelit räjähtivät. Intro alkoi pyörimään, nyt se oli sitten menoa. Tännehän minä olin tullut vain tuon yhden ihmisen takia, nyt kuitenkin tuntui että eturivi oli huono valinta, tämä paikka kuuluisi jollekkin muulle. Mutta paluutahan ei ollut. Ja siinä he sitten olivat, tuo nelikko jota me kaikki lähes 60 000 ihmistä olimme tulleet katsomaan. Samassa katseemme kohtasivat, ja tuo katse viestitti jotakin hyvin outoa.

Joo, eli ei ole tullut paljoa kirjoiteltua viime aikoina, mutta jatkoa tulee tähän tässä viikonlopun aikana😎 En varmaan kutsuisi tätä edes kunnon luvuksi mutta menköön nyt sitten, ja tämä siis liittyy ihan tähän mun kirjoittamaan stooriin😀. Sitten muutama info asia, tai enemmän kysymys teille:

• minkälaista tarinaa haluatte seuraavaksi ? Toiveita saa esittää vapaasti 😉 ja jos tulee vaikka muutakin, risuja tai ruusuja mieleen niin antaapi tulla vaan ! Kaikki on tervetullutta.

Mutta hauskaa viikonloppua teille kaikille 😜 !

(PS: muistakaa äänestää Drag Me Downia mm. YLEX:n äänestyksessä, linkkejä ja muuta löytyy Twitteristä @ Finland1DNEWS
Ja kuunnelkaa myös tuota kyseistä kipaletta, vaikkapa nyt YouTubessa ) 😘