Muuttumaton | Louis Tomlinson FanFiction in Finnish |

❌One Direction❌

Sydämeni hakkasi hulluna. Tuijotin vain suurilla silmilläni tuota hyvinkin tuttua näkyä. Ja hän tuijotti minua, okei korjaan, katsoi minua. Tämä tulisi olemaan elämäni kiusallisin kokemus. Tämä oli niin väärä paikka, ei, ei, ei !
Niall tönäisi Louisia jotta tämä muistaisi laulaa. Huuto ympärilläni yltyi entisestään. Ja se voimistui kun Louis aloitti soolonsa. Hän lauloi kieltämättä aika hyvin. En halua kehua häntä liikaa, sen kaiken jälkeen.
Ai että miksi sitten tulin tänne ?
Jaa, hyvä kysymys. En ole itsekkään varma siitä. Jokin tuolla takaraivon perukoilla vaan jyskyttää Louisin nimeä, joku vetää minua häntä kohti. Meidän välilämme on jokin side. Hän tuntuu olevan osa minua. Muttei siitä nyt enempää. Tunnen kuinka puserrun ihmisten alle, vaikka pysyn oikeasti paikallani. Massa takanani yrittää tunkea yhä edemmäs. Pojat selvästi huomaavat tämän ja pyytävät yleisöä lopettamaan tämän, samalla katson vain Louisia, hän on niin hyvännäköinen tuossa tummansinisessä t-paidassa ja mustissa farkuissaan. Jaloissa hänellä komeilee uutuuttaan komeilevat valkoiset tennarit. Hiukset ovat hieman pörrössä, takaa ne ovat kuitenkin laitettu siististi. Joku osaa selvästi hommansa. Ajatella, minäkin olen sutinut noita hiuksia, ja....
Ei, nyt nauti musiikista ! Keskity ! Muista se lipun hinta. Tämä oli kyllä aika hinnakas päätös.  Herään ajatuksistani Louisin puheeseen.

"kiitos teille kaikille ! Huutakaa ! Olette kieltämättä aika mahtava yleisö! Hah, no Nialler ! Mitä tuumit ?"

Niall näyttää yleisölle peukkua.

"hienoa hienoa. Mutta, tämä konsertti tulee olemaan myös erityinen erään ihmisen takia....."

Tunnen kuinka poskilleni leviää puna, tarkoittaako hän minua ?

"En ole pyytänyt häneltä anteeksi, tein erittäin julmasti. Ja hän on nyt täällä tänään. Ja sinä, keneltä pyydän anteeksi, tunnet varmasti piston sydämessäsi. Siitä kirjoitin tämän biisin, olet ollut ideani alusta asti. Kiitän sinua siitä, mutta nyt jatketaan. Tämä on Where Do Broken Hearts Go !!! Huutakaa ja laulakaa !"

Tuijotan sanattomana lavaa, en tajua musiikista yhtään mitään. Päässäni jyskyttää, ja kyllä, sydämessäni tuntuu pistos. Erotan laulusta vain tiettyjä sanoja "love" "love". Ja sitähän tämä on.

Tunnin kuluttua 💋

"KIITOOSSSS ! Olette olleet aivan mahtavia! " Liam huutaa.

Muut pojat nyökyttelevät päitään.

" ennen viimeistä vetoa, haluan kiittää sinua. Sinua kenet näin ekana kun tulin lavalta, kiitos sinulle. Sinua odottaa pieni yllätys, hah. Odota vain. Teille muille ! Rakastan teitä ! Nyt kaikki mukaan, vedetään tämä kunnialla läpi, three, two... one ! Lets gooo !" Louis täydentää.

Samassa tunnen kuinka vahva käsi tarttuu minua ranteesta kiinni. Hän on selvästi turvamies. Tukkaa hänellä ei ole ollenkaan, mutta lihaksia kyllä on. Käsivaressa on muutama pieni tatuointi. Hänen katsessaan on jotain tutkivaa.

- Oletko Louisin ex ?

Jään tuijottamaan tuota ihmistä. Miksi hän sanoi noin ? Nyt kaikki tietävät, se olen minä. Vieressäni olevat ihmiset selvästi odottavat minulta vastausta. Ihme että he edes kuulevat puheen tässä ympäristössä. Yritän vastata tuolle miehelle silmilläni. Hän huomaa onneksi eleeni.

- Tarkoitan siis Sandra ?

Nyökkään. Mitäköhän tämä merkitsisi ?

- Odota tässä konsertin loppuun, älä
lähde mihinkään. Okei ?

Nyökkään uudestaan päätäni. Ja samassa huomaan kuinka pojat kävelät kohti päälavaa. Huuto yltyy, ilmeisesti loppu lähestyy. Kuulen monen ihmisen itkevän ja huutavan. En ymmärrä. Kaivan puhelimeni uudelleen taskustani ja nappaan muutaman kuvan heistä. Ja sitten se oli ohi. He katosivat lavan pimeyksiin, tuli surullinen olo muiden puolesta. Väki alkoi hiljelleen vetäytyä pois kentältä. Muutama tyttö heittäytyi maahaan, he olivat selvästi niin väsyneitä, mutta onnellisia. Huomasin pian olevani melkein ainoana seisojana kentällä. Sitten kuulin tutun huudon jostain lavan perukoilta. Sen tunnistaisin vaikka missä.

Kiitän teitä lukijoita uudelleen ! 💗🙈 jatkoa tulossa jos sitä haluatte 😈😀