Soturikissat - Emoton Pentu

Luku 9

Saniaistunneli kahahti, ja kaksi pentua rymisteli sisään parantajan aukiolle. Yöpentu ja Huurrepentu.
"Viimapentu! Hallapentu!" Sisarukset jarruttivat naaraiden eteen.
"Me etsittiin teitä hirveästi, mutta sitten emo kertoi, että olette täällä!" Huurrepentu tuijotti heitä jäänsinisellä katseellaan.
"Onneksi olette kuitenkin kunnossa.. mutta mitä teille sitten kävi?" Yöpentu kysyi. "Mistä saitte nuo haavat?"

Viimapentu ja Hallapentu vilkaisivat toisiinsa. Kehtaisiko kumpikaan myöntää, että he olivat taistelleet, vieläpä kynnet esillä?
"Tuo tönäisi minut piikkiherneisiin", Hallapentu maukui lopulta.
"Enhän! Se olit kyllä sinä", Viimapentu puolustaustui.
"No mutta miksi teillä on sitten kynnenjälkiä turkeissanne?" Yöpennun ääni kuulosti huolestuneelta.
"No me siis.. kiskoimme toisemme irti niistä okaista", Viimapentu keksi.
Huurrepentu ja Yöpentu nyökäyttivät päitään. Hallapentu ja Viimapentu huokaisivat helpotuksesta mielessään.

"Mutta milloin te sitten pääsette pois täältä? Tai siis, ette kai joudu kököttämään täällä kauaa?" Viimapennusta tuntui, että Yöpentu esitti kysymyksensä pääosin hänelle, eikä Hallapennulle, mikä huoletti punavalkeaa naarasta.
Nyt Hallapennusta tuntuu taas, että häntä ei huolita ja syyttää siitä minua!

"He pääsevät täältä pois, sitten kun minä sanon." Kaikki pennut hätkähtivät. He eivät olleet kuulleet Haukkahämyn saapumista.
"Joten menkääpäs nyt, Huurrepentu ja Yöpentu. En minä neljää pentua tänne tarvitse. Kahdessa on jo riittävästi", kolli hoputti.
"No hei sitten", Huurrepentu hyvästeli ja katosi saniaistunneliin veljensä kanssa. Hallapentu ja Viimapentu jäivät taas kahden parantajan kanssa.

"Mutta emmekö me voisi jo mennä? Ei nämä vammat nyt niin vakavia ole", Hallapentu yritti.
Haukkahämy huokaisi. "No olkoon sitten, jos sitä mieltä olette. Haen vähän vielä hämähäkinseittiä teille, niin sitten voitte mennä."
Kolli katosi taas yrttivarastoilleen pentujen näkökentän ulkopuolelle.

"Yöpentu oli ihan huolissaan!" Hallapentu naurahti aavistuksen pilkallisesti parantajan häivyttyä.
"Miksi? Kuinka niin?" Viimapentu ei tajunnut huvittuneisuuden syytä lumivalkoisessa pesätoverissaan.
"No etkö muka näe miten hän katsoo sinua?" Hallapentu pyöräytti silmiään. "Taidat olla sittenkin niin sokea kuin ensin arvelin."
"Hei!" Viimapentu tönäisi pesätoveriaan kylkeen. "Suu tukkoon!"

Sitten hän rauhoittui vähän tajuten, että Hallapentu oli vakavissaan. "Älä viitsi! Me olemme vain ystäviä! Ei Yöpentu ole sellainen."
"Niinkö?" Hallapentu tuhahti. "Kuule, minä olen tuntenut Yöpennun kohta viisi kuuta! Kyllä minä veljeni tunnen!"
Viimapentu tuhahti. Hän ei uskonut Hallapentua. Hän ei halunnut uskoa.

Juuri silloin Haukkahämy palasi hämähäkinseittiä mukanaan, ja Viimapentu säästyi vastaamiselta.
Parantaja asetteli hämähäkinseitit paikoilleen, ja pennut saivat lähteä.
Vihdoin!

Hallapentu ja Viimapentu juoksivat kilpaa aukiolle - Viimapentu tietenkin muutaman käpälänaskelen aina edellä, mutta Sulkaturkki pysäyttikin heidät pentutarhan suulla.
"Minnes matka? Te pikku taistelijat saatte siitä hyvästä olla arestissa pentutarhassa aina auringonlaskuun saakka. Sovimme asiasta Suotähden kanssa", kuningatar napautti. "Joten hopi hopi sisälle! Voitte pitää siellä Kipinäturkille seuraa."
Viimapentu ja Hallapentu murahtivat tyytymättömästi ja löntystivät pentutarhaan.

"Ai kuinka niin "taistelijat?"" Huurrepentu kurtisti kulmiaan. "Evätkö he törmänneetkään piikkiherneisiin?"
"En minä tiedä, mutta löysin Hallapennun hyökkäämässä Viimapentua päin, ja haavereista päätellen he olivat taistelleet jo hetken", Sulkaturkki selitti.
"Eli he vielä valehtelivat meille!" Yöpentu kuulosti siltä, ettei voinut uskoa kuulemaansa.

"Mutta me ajattelimme, että.. tai, emme halunneet hermostuttaa teitä.." Viimapentu takelteli pentutarhan suuaukolta kuultuaan keskustelun.
Sulkaturkki käänsi lämpimänväriset silmänsä, jotka olivat nyt kuin jäätä, Viimapentuun, ja hänen vieressään kyyhöttävään Hallapentuun. "Teidänhän piti olla  arestissa, ja siihen kuuluu myös, ettette juttele aukiolla oleville kissoille! Onko selvä?"
Viimapentu ja Hallapentu perääntyivät hiljaa. Koko aresti oli ihan tyhmä, ja syy oli yksin Hallapennun...