17-vuotias Friia Honkala on aina pitänyt itseään täysin tavallisena, normaalina tyttönä. Mutta kun hän aistii luokkalaisensa kuoleman ennen kuin se tapahtuu, oudot tapahtumat saavat alkunsa. Pian hän saa selville kohtalon, joka hänelle on laadittu...
Hei kaikki Kuoleman oppipojan lukijat, jotka vielä odottelevat toista osaa! Yli puolen vuoden hiljaiselon jälkeen minulla on tunne, että minun pitäisi hiukan selitellä itseäni... Vastasin tänään kaikkiin kommentteihin, joita oli tullut KOP:in viimeiseen lukuun ja haluan vielä sanoa erikseen, että kiitos niin paljon kaikista kauniista sanoista mitä olitte jättäneet tämän lähemmäs 7kk hiatuksen aikana!
No niin eli... What the fuck happened?
Julkaisin viimeisen luvun KOP:ista, ilmoitin seuraavan osan ilmestymisestä ja sitten vain hävisin. En edes vastannut kommentteihin, jotka olitte jättäneet. Kommentteihin vastaaminen on aina hiukan vaikeaa, sillä minusta tuntuu, etten osaa tarpeeksi vastauksissani ilmaista, miten paljon jokaikinen kommentti merkitsee ja mitä pidempään vastaamista venytin, sitä vaikeammalta se tuntui.
Viime syksynä alkoi myös kolmas vuoteni yliopistossa ja huhheijaa... Kandin sain valmiiksi joulukuussa ja se imi kaiken elämänilon... Tämä kevät on ollut haastava, sillä koulujutut ovat painaneet päälle ja valmistuminen kandiksi on uhkaavan lähellä. Mielenterveys ei ole ollut siitä parhaimmasta päästä.
Koulujuttujen tekeminen aamusta iltaan vei kaiken motivaation yhtään mihinkään. KOP on kyllä ollut hyvin läsnä ajatuksissani ja päässäni olen kyllä käynyt kaikki mahdolliset versiot tarinasta. Toisin sanoen siis juoni oli aivan levällään. Tarina on saanut jo hyvin monta eri suuntaa enkä ole ollut aivan varma, minkä niistä haluan ottaa, mutta sekin on nyt suurimmaksi osaksi selvinnyt, jee!
Pahin on nyt selätetty koulun suhteen ja enää muutama kurssi jäljellä. Olen tehnyt hahmoille aesthetic boardseja (vai miksi ihmeeksi niitä kutsutaan?), käynyt läpi juonta ja lukenut läpi niitä 27 sivua, jotka olen tämän 7 kuukauden aikana kirjoittanut. Keksin jopa nimen! Eli valoa tunnelin päässä!
Joten, huomenna vihdoin ja viimein Ilmestyskirjan Kuolema saa ensimmäisen lukunsa! See you all there ;)
30.3.2021
Nyt se on viimein täällä, jee! Kipaiskaahan lukemaan!
Hoppla! Dieses Bild entspricht nicht unseren inhaltlichen Richtlinien. Um mit dem Veröffentlichen fortfahren zu können, entferne es bitte oder lade ein anderes Bild hoch.
