Bellatrixin tytär

20. Luku

Hermione Granger

Mitä ihmettä minä oikein ajattelin?! Minä ihan oikeasti halasin häntä noin vain!!

Kiidän puolijuoksua kohti rohkelikkotornia. Minun täytyy löytää Ginny.

Käännyn käytävän kulmasta ja huomaan hänet kävelemässä vähän matkan päässä edessäni. "Ginny!" huikkaan.

Punapää pyörähtää ympäri ja jää odottamaan minua. Hänen iloinen virneensä haihtuu pois, kun hän huomaa kauhistuneen ilmeeni.

" 'Mione, mikä hätänä?" hän kysyy. Pudistan onnettomana päätäni ja huokaan: "Jutellaan jossain muualla, jooko?"

Ginny suostuu heti ja me etsimme tyhjän luokkahuoneen, jossa saamme olla rauhassa.

Lysähdän istumaan pulpetille samalla, kun Ginny lukitsee oven. Tuijotan ilmeettömänä seinää edessäni. Ginny odottaa kärsivällisesti.

"Se oli ihanaa", sanon lopulta. Ginnyn kasvoille nousee ilkikurinen hymy. "Minä arvasin, että sinä nauttisit Malfoyn kanssa tanssimisesta", hän virnuilee.

Hautaan kasvot käsiini. Poskiani kuumottaa aivan älyttömästi.

Ginny nauraa hiljaa. "Kerro ihmeessä lisää, 'Mione", hän kannustaa.

Huokaisen syvään ja suoristaudun. "Minä nautin siitä aivan liikaa", totean. "Hän oli paljon taitavampi kuin luulin. Minun piti taistella tosissani, etten olisi punastellut kaiken aikaa. Ja minä ihan oikeasti sain kylmiä väreitä joka kerta, kun hän laittoi kätensä vyötärölleni. Hänen otteensa oli niin hellä, mutta varma... Hän sai minut aivan sekaisin, eikä edes itse tajunnut sitä!"

Punastun koko ajan enemmän ja enemmän. Ginnyn virne levenee levenemistään. Hänen ruskeat silmänsä tuikkivat ilkikurisesti.

"Dracollakin tuntui olevan hauskaa", jatkan. "Hän näytti onnellisemmalta kuin yleensä. Tuntui kuin hän olisi ollut jotenkin tavallista enemmän elossa."

"Yhtä asiaa minä en oikein ymmärrä 'Mione", Ginny toteaa. "Kuulostaa, että sinulla on ollut aivan ihanaa. Olet viettänyt kaksi tuntia käytännössä katsoen sen ihanan komistuksesi sylissä. Miksi sinä sitten näytit niin kauhistuneelta äsken?"

Punastun jälleen ja vastaan: "Koska, kun me poistuimme Suuresta Salista ja olimme lähdössä eri suuntiin, Draco toivotti minulle hyvää yötä ja..." "Ja?" Ginny kysyy.

Huokaan jälleen kerran syvään. "Ja hän näytti niin uskomattoman suloiselta seisoessaan siinä, hiukset sekaisin, posket hiukan punaisina tanssimisen jäljiltä. Minä olin juuri viettänyt yhden elämäni ihanimmista parituntisista. Perhoset lepattivat edelleen vatsassani. Ja minä en tiedä, mikä minuun meni, Gin, mutta, kun hän hymyili minulle miltei ujosti, minä... minä halasin häntä, kuiskasin hänen korvaansa 'hyvää yötä' ja lähdin pois" vastaan voimattomana. 

Ginny kiljaisee innoissaan ja halaa minua niin, että meinaan kuristua. "Ginny, ihan oikeasti! Minä mokasin ihan huolella! Juuri kun Draco on vihdoin alkanut olla vapautuneempi ja rennompi minun seurassani, minä menen halaamaan häntä kuin mikäkin idiootti. Hän alkaa varmasti välttelemään minua niin paljon kuin mahdollista!" sanon äpätoivoisena.

"En olisi ihan niin varma, 'Mione", Ginny toteaa irrottautuessaan minusta. "Ensinnäkin yksi halaus ei kaada koko maailmaa. Ja sitäpaitsi, mitä hän teki, kun halasit häntä?"

"Hän vain seisoi siinä paikoillaan, eikä tehnyt elettäkään vastatakseen halaukseen", huokaan lannistuneena.

"Työnsikö hän sinut pois?" Ginny kysyy. Pudistan päätäni. "Mutta se johtui varmasti vain siitä, että hän oli liian järkyttynyt", lisään. "Minä olen aivan kamala ihminen. Ei minulla ole mitään oikeutta koskea häneen ilman lupaa."

"Ei, 'Mione. Sinä et ole kamala ihminen", Ginny sanoo lujasti. "Jos sinulle tulee siitä parempi olo, sinä voit puhua hänelle ja pyytää anteeksi sitä, että koskit häneen ilman lupaa. Minä tosin olen aika varma, ettei sinun halauksesi haitannut häntä tippaakaan, päin vastoin."

Kohotan epäuskoisesti kulmiani Ginnyn viimeiselle lauseelle. Tuttu ilkikurinen virne nousee hänen kasvoilleen.

"Minä tanssin aika lähellä teitä", Ginny selittää. "Ja minusta näytti siltä, että Malfoy nautti sinun kanssasi tanssimisesta melkoisesti. Ja kun McGarmiwa ilmoitti, että on aika lopettaa, hän näytti sekunnin ajan aivan älyttömän pettyneeltä."

"Oletko sinä tosissasi?" kysyn. Ginny nyökkää. Pieni hymy nousee kasvoilleni. Tunnen oloni jo hiukan toiveikkaammaksi.

Aion ehdottomasti puhua Dracon kanssa, jos hän vain suostuu puhumaan minulle. En halua, että tämä jää vaivaamaan minua.

"Vielä yksi juttu, 'Mione", Ginny sanoo. Hänen virneensä on niin tietäväinen, että tiedän varmuudella, mitä on tulossa.

"Miksi Malfoyn kanssa tanssiminen sai sinut niin sekaisin?" hän kysyy. "Miksi Malfoy saa sinut niin sekaisin? Miksi sinä halusit niin kovasti halata häntä? Miksi sinä olet niin huolissasi siitä, välittääkö hän sinusta? Miksi hänen seuransa tekee sinut niin onnelliseksi? Miksi jo pelkästään hänen näkemisensä saa sinun kasvosi kirkastumaan ihmeellisesti?"

Piilotan taas kasvot käsiini. Ginny odottaa hiljaa vastaustani. Tiedän katsomattakin hänen virnuilevan minulle. 

Olen kyllä tiennyt sen alitajuisesti jo jonkin aikaa, mutta en ole antanut ajatuksen muodostua loppuun asti, saati sitten lausunut sitä ääneen.

Nostan katseeni vinosti hymyilevään Ginnyyn ja sanon hiljaa: "Gin, minä taidan olla aivan hemmetin kusessa häneen."

|663 words|

Kiitos kun luit!!!

 Kiitos kaikille teille ihanille, jotka ootte lukenu tätä tarinaa!! Teijän ansiosta jaksan kirjottaa aina vaan lisää. Ootte ihania kaikki!!

Paina votea jos tykkäsit!

Seuraava luku tulee keskiviikkona