Bellatrixin tytär

33. Luku

Draco Malfoy

Huomaan Hermionen välittömästi astuessani Suureen Saliin. Hänen pörröinen, tuuhea tukkansa on söpösti sotkuisella nutturalla ja hänen kasvonsa ovat uniset, aivan kuin hän olisi herännyt viisi minuuttia sitten.

Tyttö näyttää syventyneen keskusteluun Ginnyn, Ronin ja ...Nerezzan kanssa. Nerezza tosiaan istuu Ronin vieressä Rohkelikon pöydässä aivan kuin olisi aina istunut siinä. Veikkaisin, että se on vastoin vähintään kymmentä koulun sääntöä. 

Olisinpa itse keksinyt tuon aiemmin. Olisin voinut tulla aina istumaan Rohkelikon pöytään, eikä minun olisi tarvinnut sietää entisiä kavereitani Luihuisen pöydässä.

Kun ehdin lähemmäs Hermionea ja muita, minusta alkaa tuntua, ettei kaikki ole aivan niin kuin pitäisi. Hermionen kulmakarvat ovat huolestuneessa rypyssä, Ginnyn huulilla ei leikittele tavanomainen ilkikurinen hymy ja Nerezzan hartiat ovat lysähtäneet kasaan.

Astelen Hermionen taakse ja kierrän käsivarteni takaapäin "tyttöystäväni" ympärille.

Yllätyksekseni hän ei edes hätkähdä, vaan laskee omat kätensä käsieni päälle ja kallistaa päätään taakse nähdäkseen minut.

"Huomenta", hän virnistää.

"Mistä sinä tiesit, että se olin minä?" kysyn ihmeissäni.

"Askelista", hän vastaa.

Ginnyn silmät välkähtävät riemastuneesti.

"Totta kai sinä tunnistat oman rakkaasi askeleet, 'Mione", hän härnää.

En näe Hermionen kasvoja kunnolla, mutta voisin vaikka lyödä vetoa, että hän mulkaisee Ginnya. Sitten hän taputtaa penkkiä vieressään.

"Istu alas", hän kehottaa. "Meillä on sinulle huonoja uutisia."

Istun Hermionen viereen ja hän ojentaa minulle tuoreen Päivän Profeetan.

Luettuani Hermionen osoittaman etusivun artikkelin käännyn katsomaan Nerezzaa.

"Me siis joudumme jonkun ministeriön virkailijan silmätikuiksi", totean.

"Siltä vaikuttaa", hän huokaa.

"Sanoisin, että tämä oli ministeriöltä tavallaan ihan hyvä ajatus, mutta huono toteutus", Ginny toteaa. "Siis onhan se hyvä, että he haluavat estää jonkun uuden pimeyden noidan tai velhon valtaannousun, mutta kuolonsyöjien lasten kimppuun hyökkääminen ei kyllä auta mitään."

"Samaa mieltä", Hermione vahvistaa. "Se vain kääntää tuvat entistä enemmän toisiaan vastaan."

"Mitäköhän Dumbledore aikoo tehdä?" Ron pohtii ääneen.

Käännymme kaikki katsomaan korokepöytään, jossa professorit istuvat syömässä aamiaistaan.

McGarmiwan suu on puristunut tiukaksi viivaksi. Hän tuijottaa selvästi tyytymättömänä täysin rauhalliselta vaikuttavaa Dumbledorea, joka yrittää selittää hänelle jotain. Heidän edessään pöydällä lojuu sanomalehti, varmasti tuore Päivän Profeetta.

Muutkin professorit näyttävät olevan selvillä uutisista. Moni on kumartunut keskustelemaan kiivaasti vierustoverinsa kanssa. Kukaan ei vaikuta olevan kovin tyytyväinen siihen, että ministeriö tunkee nenänsä Tylypahkan asioihin.

"Kovin moni oppilas ei taida tilata Päivän Profeettaa", Hermione toteaa katsellessaan ympäri Suurta Salia.

Totta. Vain muutama oppilas näyttää lukevan tämän aamun lehteä. Suurin osa on autuaan tietämättömiä ministeriön uudesta, loistavasta päähänpistosta.

Katseeni viipyy pitkän aikaa Luihuisen pöydässä. Luultavasti ainakin neljäsosalla luihuisista on jonkinlaisia yhteyksiä kuolonsyöjiin. Monen isä tai äiti oli kuolonsyöjä tai vähintään kannatti innokkaasti Pimeyden Lordin pyrkimyksiä. Joidenkin isosisaruksia tai muita sukulaisia liittyi kuolonsyöjiin.

Nämä Luihuisen pöydässä istuvat koululaiset eivät kuitenkaan ole vastuussa vanhempiensa tai muiden sukulaistensa tekemisestä. Suurin osa heistä ei ole vielä edes täyttänyt seitsämäätoista.

Ja vaikka entiset "kaverini" ovatkin täysiä kusipäitä, jotkut luihuisista ovat varmasti ihan mukavia. Eivät he ansaitse joutua ministeriön suurennuslasin alle, jatkuvan tarkkailun alaisiksi.

"Mitä täällä tapahtuu?" Potterin saapuminen havahduttaa minut ajatuksistani.

Arpinaama katsoo kummastuneena minua ja Nerezzaa. "Miksi tällainen kokous?" hän ihmettelee.

"Tämän takia", vastaan ja ojennan Päivän Profeetan hänelle.

Potterin lukiessa artikkelia huomaan, kuinka hento, vaaleatukkainen tyttö nousee ylös Korpinkynnen pöydästä ja lähestyy varovasti Rohkelikon pöytää.

"Minäkin luin sen uutisen", Luna Lovekiva toteaa.

|506 words|

Kiitos kun luit!!!

Sori, että mulla kesti tämän luvun kirjottamisessa niin kauan. Mulla alko kesätyöt ja oon ollu työpäivien jälkeen aina ihan poikki.

Nyt ku teen töitä maanantaista perjantaihin, 8 tuntia päivässä, mun on vaikea kirjottaa tätä ficciä säännöllisesti. Oon kuitenki tykänny kirjottamisesta tosi paljon, enkä aio lopettaa, eli jos jaksatte oottaa niin lisää on tulossa.❤

Yritän kirjottaa ainaki yhen luvun viikossa :)