No siis mä synnyin lahden sairaalassa. Minulla oli normi elämä, kunnes 3vuotiaana mä rupesin lihoomaan. Lääkärit valittivat siitä minun vanhemmille. Myös 3vuotiaana mä kaatusin, posliiniin. Mun takapuoleen tuli iso haava ja me lähdettiin sitten lääkäriin. Mua ei meinattu leikata, koska kello oli niin paljon. Lopulta sieltä tuli lääkäri ja leikkasi minut. Vanhemmat tajusivat kuulemma myöhemmiin, että lääkäri oli meidän tuttu. Mä olin joku 4vuotias, kun mä olin uimassa niin mun jalka osui lasipulloon, joka oli rikki ja sitten se teki haavan. Sitä lähdettiin tikkaamaan sairaalaan. Se meni ihan hyvin. Sitten joskus kun mä olin 6vuotias niin mä jouduin vaihtamaan päiväkotia. Siellä oli yks Riku. Se aina kasteli mun kengät ja kiusasi mua. Kun kysyttiin miksi, niin vastaus oli, että hän muka oli ihastunut minuun. Mä oikeasti vihasin niin paljon Rikua.
Sit 7vuotiaana mä menin kasakkamäen kouluun. Riku joutu rinnakkais luokalle. Mua kiusattiin ihan sairaan paljon siellä ja se ei ollut kivaa. Oli siel kaveri ykkös luokan, mutta se joutu lähtemään. Kakkosella kiusaamista vaan tuli kokoajan enemmän. Sit äiti kerto minulle, että yhteen kouluun haetaan musiikkiluokkalaisia. Me päätettiin hakea sinne. Kävin testeissä ja no mä pääsin läpi. Oli tutustumis päivä ja tällästä. Pääsin eroon mun kiusaajista. Tai no niin mä ainakin luulin aluksi.
Mentiin kolmoselle. Niitä kiusaajia tuli myös. Ekaksi oli kivaa, mutta sitten ei. Ne oli tehnyt laulun, siitä kuinka lihava mä olen. Yks päivä kolmosella ne lukitsi mut telineeseen. Ne otti mun repun ja lähti juoksemaan. Ne heitteli sitä reppua ja näin. Pojat tulivat väliin ja näin. Mun puhelin oli mennyt paskaksi. Sanoin opettajalle ja soitettiin äitille. Se oli hakemassa mua. Me juteltiin kiusaajien, opettajien ja äitim kanssa. No sit me lähdettiin kotiin. Äiti sai viestin, toisen kiusaajan äitiltä. Opettaja oli laittanut viestiä heille. Viestissä kuulemma luki pahoittelut ja se, että he juttelevat yhdessä, kun hän pääsee kotiin. Äiti vastasi, että se olisi hyvä. Sitten toisen kiusaajan äiti. Se tuli laittamaan viestiä ja hän halusi tavata. No he sopivat ajan ja me menimme sinne. Kiusaaja oli kirjoittanut tekstin mitä mukamas "tapahtui." Hän huijasi ja kertoi asioita joita ei tapahtunut. Siinä me juttelimme ja lopulta saimme asian sovittua. He eivät kyllä korvanneet puhelinta minkä rikkoivat.
Kesällä mun oma serkku raiskas mut. No sitten neljännellä mä tutustuin yhteen ryhmään. Siinä oli neljä henkilöä. He olivat kilttejä. Ainakin aluksi. Sitten alkoi seläntakana paskan puhuminen ja tälläistä. Heillä meni hermot ja niin me jakauduimme. Kaksi ja kaksi. Minä kuuntelin kun toinen itki. Oikeasti olisin halunnut nauraa tilanteelle. Se oli todella huvittavaa. Minun mielestä. No sitten me kaksi ystävyimme muihin ihmisiin. He alkoivat erkaantua minusta ja sitten lopulta kaikkiin meni välit.
No sit mä menin niiden toisten kanssa ja No lopulta kaikkiin meni välit. No kutosella mä tutustuin uuteen porukkaan. Kaikki puhu toisistaan seläntakana paskaa ja paljon. Esitettiin kaikki ystäviä. Niiden takia mä aloitin sitten viiltelyn. Mulla alkoi olemaan syömisen kanssa ongelmia. Mentiin jo seiskalle. Lopulta meni siihen kaikkeen hermot. Vedin niihinkin välit. No sit mun elämään tuli sellainen porukka missä kaikki oli normaaleja itsejään. Mä olen niiden ystävä vieläkin. Ne pelasti mut sieltä syvimmästä oikeasti. Ilman heitä mä olisin kuollut, koska mä tota. No joo tajuatte toivottavasti. Pysähdyn hengittämään. Alan melkein itkemään. Joo ei tarvi kertoa enempää. Joonas sanoo ja ottaa minut haliin. Voidaanko lähteä kotiin... Kysyn Porkolta. Joo tottakai voidaan. Porko vastaa ja lähdemme. Porko ajaa meidät kotiin ja menen suoraan sänkyyn...
"No Moikka. Tää tulee euroviisu finaalin kunniaksi. Voin taas vähän paremmin. Ja hei kohta koulut loppuu:)"
