Love of mine // Blind Channel

Kallio

•Joel Hokka•

Istun Aleksin viereen Nikon porukoiden sängylle. Emme me vielä pitkään aikaa ole menossa nukkumaan mutta tulimmehan tänne kumminkin. Kello on nyt kaksi päivällä. Voisimme kyllä nukkua päiväunet. Aleksi ei nukkunut paljoa yöllä. "Aleksi, pitäiskö sun nukkua hetki?" Kysyn. "Ehkä joo." Tuo vastaa. Menen makaamaan sängylle tuon asettuessa päälleni. Söpö blondi pikku poika. "Hyviä päiväunia." Sanon. "Samoin." Pian tuo nukahtaa, ehkä voisin itsekin nukkua hetken. Silittelen hetken Aleksin hiuksia kunnes annan myös itseni nukahtaa.

•Joonas Porko•

Istumme nelisin jälleen olkkarissa. Aleksi ja Joel katosivat äsken jonnekkin. Taino taisivat mennä Nikon porukoiden huoneeseen. "Mihin Aleksi ja Joel meni?" Olli kysyy. "Tais mennä munporukoiden huoneeseen." Niko kertoo. Ehkä voisi käydä tarkistamassa asian. "Käyää kattoo mitä ne tekee." Sanon nousten ylös. Olli lähtee mukaani. Kävelen ylös Olli perässäni ja avaan oven varovasti. "Aaw, tuol ne nukkuu päällekkäin." Sanon. "Aa." Olli sanoo lähtien takaisin alakertaan. Laitan oven kiinni hiljaa ja lähden itsekin takaisin alas. "No?" Tommi kysyy. "Nukkuu sielä päällekkäin." Kerron. "Aika söpöö." Tommi hymähtää.

Time skip parisen tuntia

Viimein nuo kaksi heräsi ja nyt istumme kaikki olkkarissa. "Pitäskö tehä jotain järkevää?" Kysyn. "Joo." Olli hymähtää. "Mennään ulos käveleen." Tommi ehdottaa nousten ylös. Joel ja Aleksikin nousevat lähtien kävelemään eteistä kohti. Menemme muutkin eteiseen pukemaan ulkovaatteet päällemme. "Minne me mennää käveleen?" Niko kysyy. "Mennäänkö yhelle kalliolle." Joel ehdottaa. Nyökkäilemme kaikki Joelin ehdotukselle.

Saavuimme juuri kalliolle. Onhan tämä ihan hieno paikka. Aleksi ja Joel istuvat kalliolle vierekkäin. Onhan nuo söpöjä. Aleksi laskee päänsä Joelin olkapäälle. Söpöt. Istumme vähän matkan päähän noista. Eli pari metriä noista. "Aika söpöjä noi on." Niko sanoo katsoen noita kahta. "jep."

•Aleksi Kaunisvesi•

"Oot söpö." Joel hymähtää katsoen minua. Hymyilen. Siirryn istumaan Joelin syliin hajareisin painaen pääni tuon kaulalle. Tiedän poikien katsovan meitä, joka on hieman ahdistavaa. Mutta ei se haittaa. Kai. Nostan päätäni ja painan huuleni Joelin vastaaville, tuon vastatessa suudelmaani. Irtaudun suudelmasta hetken päästä hymyillen.
"Rakastan sua." Joel kuiskaa korvaani. "Mäkin rakastan sua." Hymähdän. "Pitäsköhän meijän kohta lähtee takasi Nikolle?" Joel kysyy. "En mä tiiä." Mumisen hiljaa. Itse voisin jäädä Joelin kanssa tänne.

Lähdimme kumminkin kaikki kuusi sieltä kalliolta. Nyt olemme kävelemässä takaisin Nikolle. Minulla on kylmä, jos totta puhutaan. Mutta ei se haittaa, sillä olemme ihan kohta Nikon luona. "Rakas eihän sulla oo kylmä?" Joel kysyy katsoen minuun. "Ei ainakaa kauheen." Vastaan. "Eli sulla on kylmä?" Joel kysyy, johon vastaan nyökkäämällä. Tottahan se on. Minulla on kylmä. "Ota mun takki." Tuo sanoo riisuen takkinsa. "Ei Joel. Sä jäädyt tänne." Yritän väittää vastaan. "Nii mutta säkin jäädyt, ota tää nyt." Joel sanoo laittaen takkinsa päälleni. Hymyilen. "Herras mies toi Joel." Kuulen Joonaksen äänen. "Niinpä."

--

Moi taas kerran 😻