Love of mine // Blind Channel

Mmitä?

•Joel Hokka•

Katson eteemme tullutta Minnaa. "Joo oon varattu?" Sanon hieman ihmeissäni. "Aha, kelle?" Minna kysyy. "Aleksille." Vastaan. "Ai tolle?" Minna kysyy osoittaen Aleksia. "Joo." Sanon. Minna naurahtaa ja lähtee pois tönäisten Aleksia. "Ei oo hätää." Sanon Aleksille joka nyökkää. Katson Aleksia. Tuota taitaa ahdistaa. Ymmärrän hyvin. Isäni autoo ajaa parkkipaikalle. Meidän mennessä autoon sisälle. "Tuleeko Aleksille meille vai kotiinsa?" Isäni kysyy. "Meille." Vastaan. "Okei." Isä sanoo lähtien ajamaan kotiamme kohti.

Isä ajaa pihaamme minun ja Aleksin poistuessa autosta. Eteisessä otamme kenkämme pois. Kävelen Aleksi perässäni huoneeseeni. "Mitä tehää?" Kysyn. "En mä tiiä." Aleksi vastaa. "Okeih.. hmm tota katotaaks joku elokuva?" Ehdotan. Se on kyllä enemmän sade päivän juttu mutta mitä väliä? "Jooh okei, mut mikä?" Aleksi kysyy. "No öö vaikka.. itse ilkimys kolmone." Ehdotan jälleen. "Joo. Se on hyvä." Aleksi hymähtää. Alan etsimään tuota kyseistä leffaa Disney+.

Time skip

Elokuva loppui äsken. Se oli hyvä. Pidän itse ilkimys leffoista. Hauskoja. Aleksi nukahti kesken elokuvan kylläkin, mutta ei se haittaa. "Joel tuu käymää!" Kuuluu huuto alakerrasta. Nostan Aleksin varovasti pois sylistäni laskien tuon sängylleni makaamaan. Onneksi tuo ei herännyt. Kävelen rappuset alakertaan. "No mitä?" Kysyn ehkä hieman tylysti. "Lähdetään Norjaan tässä tämän viikon aikana. Äitisi paraskaveri on raskaana." Isäni kertoo. "En vitussa tule." Sanahdan. "kyllä sun tarvii lähteä." Äitini sanoo. "Et voi olla kuukautta yksin täällä." Tuo jatkaa. "KUUKAUTTA?!" Huudahdan vahingossa. "Joo." Äitini hymähtää. "Kai Aleksi edes pääsis mukaan?" Kysyn. "Joo meidän puolesta. En tosin tiedä Aleksin vanhemmista." Isä sanoo. "Voitteko kysyä?" Sanon. Äitini nyökkää kaivaen puhelimensa esiin. Vittu jos Aleksi ei pääse mukaan en mene minäkään.

Juoksen takaisin yläkertaan. Anteeksi rakas mutta minun on pakko herättää sinut. Jos Aleksin paikalla nukkuisi Joonas hyppäisin siihen. Istun Aleksin viereen ravistaen tuota hieman. "Mmitä?" Aleksi kysyy unisena. "Mä joudun lähtemään täl viikol kuukaudeks Norjaan." Kerron. Vituttaa. "Et sä voi.." Aleksi sanoo hiljaa. "En mä pärjää ilman sua.." Aleksi sanoo. "Mun vanhempien puolesta pääsisit mukaan mutta sun vanhemmista ei oo viel tietoo." Kerron. "No arvaa päästääkö ne mut?" Aleksi sanoo hiljaa. "Mm.." mumisen. En tasan lähde sinne ilman Aleksia.

Äitini avaa huoneeni oven. "Ei.. Ei kuulemma Aleksi saa tulla mukaan." Äitini kertoo. Huokaisen. "En vitussa oo tulos sinne jos Aleksi ei pääse." Sanon. "Joel asia on nyt niin ja se pitää hyväksyä." Äitini sanoo. "No miksen mä voi jäädä tänne Suomee Aleksin kaa?" Kysyn. "Nokun et voi, haluat varmasti nähdä Niinaa." Äitini kertoo. "Se on hirvee tyyppi." Sanon. "Joel toisista ei puhuta noin." Äitini sanoo. "No mitä? Ilmasin vaa mun mielipiteen." Sanon. "Aina kaikkee ei tarvitse sanoa ääneen." Äitini sanoo. "Sanoin jo." Hymähdän.

--

Hei