♦️♦️♦️
Nessa vetäisi tupakan mun huulten välistä ja asetteli sen hienostuneesti omilleen. Ärähdin sille, mutta se vaan katsoi mua siihen ylimieliseen tapaansa eikä hievahtanutkaan.
"Nää on vittu mun rahoilla hankitut röökit, turhaan siinä mitään muriset," Nessa puhalsi savut suoraan mun naamaan. Taas se oli sellainen, raivostuttavan ylimielinen ja oikeassa. En alentunut vastaamaan, koska tiesin Nessan puhuvan täyttä totta.
Tällaisina hetkinä teki mieli pistää välit poikki, ja häipyä potkiskelemaan kiviä jonnekin muualle. En mä sitten vaan voinut kun mä katoin sen kalpeita, ylimieliseen hymyyn taipuneita huulia ja pakkasesta punoittavia poskia. Ehkä mä sitten mieluummin kestin tätä loskaa ja paskaa sen kanssa kun yksin, vaikka se olikin joskus niin ärsyttävä.
"Muutenkin sun ois hyvä lopettaa toi polttaminen, se pilaa terveyden", Nessa jatkoi ja mulla alkoi kiehua.
"Vittu neidin hyvä pätee siinä mun rööki huulessa."
Kai mä sitten sanoin jotain väärin koska Nessa tulistui ja nosti katseensa muhun. Jos katse voisi tappaa niin mä makaisin just nyt pää täynnä reikiä siinä maassa juoppojen ja narkkareiden tallattavana.
"Saatanan idiootti, sä et vittu neidittele mua", Nessa heitti tupakkansa maahan mun eteen, sylkäisi vielä päälle ja kääntyi pois. "Voit vittu ettiä itelles jonkun uuden neidin, hemmetti", se huusi vielä kävellessään loskasta harmaata katua poispäin mun luota.
Jäin avuttomana siihen seisomaan, katsoen Nessan loittonevaa, nahkatakin verhoamaa selkää. Olin kokonaan unohtanut kuinka Nessa ei sietänyt neidittelyä tai tytöttelyä, se oli sen mielestä alentavaa. En mä oikein ymmärtänyt mikä siinä sitä häiritsi, mutta Nessa nyt otti tuollaiset naisten oikeudet tosi vakavasti. Lisäksi se tulistui tosi helposti kaikesta pienestä, ja oli vaikea tietää milloin sanoin vahingossa jotakin väärin. Kumma kun se edes kesti mua, vaikka en oikein ymmärtänyt mistä se vaahtosi.
Tai no, ei se näköjään kestänytkään. Lähdin juoksemaan Nessan perään, ja siinä loskan loiskuessa ja sateen tihuttaessa niskaan, mä tajusin olevani pahasti tossun alla.
♦️♦️♦️
YOU ARE READING
Palaneen kirjan sirpaleet
Short StoryTarinoita hiljaisista, vaiennetuista, liian äänekkäistä, epätodellisista ja harhoista. Kirja on juuri sitä mitä nimi kertookin; kirjan sirpaleita, tarinoita ja tekstinpätkiä sieltä täältä. Pätkiä keskeltä kirjoja joita ei koskaan tule olemaan, sirpa...
