Hempsun Notebook ~ Paikka Kirjoituksille

8. Kaksi ihmistä

TW! HYVIN raakaa sarkasmia, PALJON itsemurhasta puhumista ja muuta tämä-ei-ole-ok-eikä-kenenkään-pitäisi-puhua-tästä-materiaalia! 

Joel laski partaterän lavuaarin reunalle ja pyyhki ylimääräiset veret ranteestaan. Verta oli enemmän kuin yleensä. Se ei varsinaisesti häirinnyt Joelia. Hän piilotti terän farkkujen vyötärönauhan alle ja käveli ulos vessasta. Aika esitykselle.

Koulun käytävä oli täynnä ihmisiä, koska ruokailu oli juuri alkamassa. Joel töni muut tieltään. Pian hän näki Kristianin kasvot ihmispaljoudessa.

"Missä jätkä oli?" Kristian kysyi heti kuuloetäisyydelle päästyään.

"Kunhan lintsasin. Hallille tänään?"

"Jos iskä terottaa hokkarit niin joo. Kuudelta?"

"Jep, nähään siellä!" Joel huikkasi ja kiirehti eteenpäin. 

Hän halusi mennä hetkeksi johonkin rauhoittumaan. Koulun kellarin varasto oli täydellinen siihen. Siellä säilytettiin jumppapatjoja silloin, kun niitä ei tarvittu. 

Joel laskeutui portaat alas loisteputkivaloilla valaistuun käytävään. Se oli hänelle tuttu paikka. Oikeasti vain henkilökunnalla piti olla pääsy kellariin, mutta isänsä suhteiden takia Joelilla oli erityisoikeuksia. 

Hän kääntyi avoimesta ovesta varastoon vain huomatakseen, että joku oli siellä jo. Tarkemmin sanottuna tämä "joku" oli Anni, rinnakkaisluokkalainen. Hän istui korkeushyppypatjapinon päällä ja räpsytteli sytytintä. 

"Tuhopolttoa valmistelemassa?" Joel tuhahti. Anni nosti katseensa. 

"Voi kyllä. Lähettikö liikkamaikka sut tänne jäähylle?" hän kysyi ivallisesti. 

"Turpa kiinni. Voisit häipyä sen sun kärpäsparven luo."

Joel tarkoitti porukkaa, jonka kanssa Anni vietti aikaa. 

"En mä taida. Mulla on hypäri ja aion tasan kuluttaa sen täällä", Anni ilmoitti. 

Joel alkoi turhautua. Hän astui huoneeseen sisään ja potkaisi samalla ovenpönkän pois paikoiltaan. Ovi rysähti kiinni kylmän ilmavirran saattelemana. 

"Dorka. Se ovi avautuu vaan ulkopuolelta!" Anni älähti hypähtäen lattialle. 

"Aivan sama", Joel murahti ja istui lattialle selkä metallista hyllyä vasten. 

"Sä oot lukenu liikaa Wattpadia jos luulet että täst alkaa joku vuosisadan lovestory. Sä ja sun hinttifrendit saisitte hypätä köyden jatkeeks", Anni sanoi kylmästi. 

Se oli liikaa Joelille. Hän täräytti Annin selkä edellä seinään. 

"Mä suosittelen että sä pidät turpas kiinni asioista joista et tiiä mitään. Luuleks sä tosiaan, että mä en ois jo yrittäny hirttäytyä? Sä varmaan aattelet että kun mä meen kotiin niin käperryn mun kiiltokuvatyttöystävän kainaloon ja katotaan yhessä Frendejä. Ei! Mä lukittaudun kylppäriin ja viillän kunnes iskä hakkaa ovea ja sanoo että nirhaa mut jos en tuu ulos. Joten oikeesti mee ittees ja kato vähän mitä sanot", hän sähisi. 

Joelin yllätykseksi Anni repi hihansa ylös ja työnsi kätensä suoriksi. Ne olivat täynnä palovammoja ja viiltoja. 

"Kuule nyt. Mulla ei mee sen paremmin. Tiesikkö, että seurustelin Kristianin kans kolme kuukautta? Ihanaa teinirakkautta, jonka aikana se jätkä raiskas mut ja tuhos järjestelmällisesti. Mä en pysty luottamaan kehenkään. Jokainen, joka korottaa ääntään on mun silmissä vihollinen. Sä varmaan kuvittelit että mä lankeaisin polvilleen sun eteen ja pyytäisin anteeks mun kiihkeyttä? No thank you."