Hempsun Notebook ~ Paikka Kirjoituksille

40. Se oli ohi

Se oli ohi
käteeni ojennettiin todistus
toivotettiin onnea
ja äkkiä se oli ohi

Seisoin ulkona
ympärilläni parveili ihmisiä
yritin koota mieltäni kasaan
missä mennään?
miten asiat tapahtuvat, jos niitä ei huomaa?
missä vaiheessa minä elin, milloin aika kului?

Kun pääsen kotiin
potkaisen korkokengät jalastani
lysähdän sängylle
ja tajuan
se on oikeasti ohi

Kaikki sanovat
että nämä ovat meidän parhaimpia vuosiamme
ja minä
itken
terapiassa
koska
tunnen
olevani
          turha

Kun makaan sängyllä
ajattelen
kuinka paljon kipua minä siedin
kuinka monta nuolta osui selkääni
ja kuinka monta kertaa esitin
ettei se sattunut
koska ei kaverille voi sanoa
että se sattuu

Minä selvisin asioista
joista kukaan muu ei tiedä
kukaan ei nähnyt sitä tuskaa
vain minä tiedän
minkälaista se oli
mutta en kerro muille
koska he eivät halua
eivätkä ansaitse tietää

Nyt kun aika on taas
päättynyt
milloin se alkaa uudestaan?
onko syksyllä uusi aika
vai onko se tauoltaan palannut vanha?
mutta eihän aika pääty
se jatkuu
lineaarisesti
mutta kipu ei ole lineaarista
sen minä opin

Peilistä minua katsoo
ihminen jota inhoan eniten
ällöttävän näköinen
sisällä pelkkiä vuosirenkaita kauheutta
mutta jossain siellä renkaiden keskipisteessä
palaa tuli
jossa on rakkautta
ja ylpeyttä

MINÄ
TEIN
SEN.

ja jos joku tulee sanomaan
etten yrittänyt
etten ollut tarpeeksi hyvä
etten näyttänyt kauniilta
että olin ehkä lihonut
että ei millään pahalla, mutta ---
että minä en sanonut kaikkeen kyllä
että olin vähän outo

niin minä en välitä
he eivät tiedä
eivätkä saa tietää
vain minä tiedän
enkä kerro vaikka he pyytäisivät
polvillaan
koska jos he tietäisivät
he katuisivat
mutta ei se auttaisi mitään
koska se tapahtui jo
joten minä sanon vain

MINÄ.
TIEDÄN.
MITÄ.
MINÄ.
TUNSIN.
JA.
SE.
OLI.
JUURI.
OIKEIN.