Niin hiton onnelliset veljekset

Onni - Who the fuck is Eddie?

-----------------------------------
Sisältövaroitus: homofobiaa & runsaanpuoleista kiroilua
-----------------------------------

Luvun päähenkilöt:
Onni Heikkilä (19v), Eetu Heikkilä (20v), Ojalan jengin pomo

Riemun lähdöstä oli melkein vuosi. Olin itsekin asunut jo 9kk omillani, toisella puolella Lieksaa kuin isä, jotten näkisi sitä kovin usein.

Ja olin yksinäisempi kuin koskaan. Vanha kaveripiirini oli minut hylännyt, kun olin alkanut näyttää heikkouden merkkejä. Riemun pelastaminen oli ollut yksi tällainen teko, josta minut oltiin tuomittu heikoksi luopioksi. Koska homoja ei saanut auttaa, ne hakattiin. Se oli sääntö siinä kaveripiirissä, jossa mä liikuin. Ja kun ne paskiaiset olivat saaneet tietää veljeni olevan homo ja mun vieläpä auttaneen sen pakoon, niin mun peli oli ollut pelattu. Olin ollut pahimman luokan petturi ja ulkona porukasta.

Joten nyt mä olin sitten oikeasti yksin. Ihan yksin. Olin ollut jo useamman kuukauden ajan ja se yksinäisyys oli alkanut käydä ihan hiton raastavaksi. Niin raastavaksi, että mietin päivieni päättämistä.

Mutta sitten mä kuulin Ojalan jengistä. Tuntui, kuin Jumala olis vastannut yksinäisiin rukouksiini, joita lausuin niinä pimeinä iltoina, kun makasin yksin sängyssäni valveilla. Ojalan jengistä kuultuani aloin tuntea ihan suunnatonta vetoa siihen. Oikeasti ihan JÄRISYTTÄVÄN suurta vetoa. Jengissä en olisi yksin. Jengissä mulla olis tovereita ja seuraa, ja vähintäänkin aseveljiä, vaikkei oikeita veljiä enää ollutkaan mun poltettua siltani molempiin. Paloin oikeasti halusta päästä Ojalan jengiin. Se kuulosti kaikin tavoin vastaukselta rukouksiini.

Asioita selviteltyäni sain tietää myös sen, että Ojaloilla oli toimintaa Lieksassakin, ja että 20-vuotias nurmeslainen - Nurmes oli Lieksan naapurikaupunki - serkkuni Eetu kuului kyseiseen jengiin, joka oli mulle kuin merkki kohtalolta. Jos hintelä serkkuni oli päässyt Ojalan jengiin, niin pääsisin satavarmasti minäkin. Mä sopisin jengiin PALJON paremmin kuin serkkuni, joka oli vieläpä paljastunut homoksi. Tai se vissiin tykkäs molemmista, sekä tytöistä että pojista, mutta homo mikä homo. Kuvotuksista pahin. Liekköhän se Ojalan jengin pomo edes tiesi, että Eetu oli sellainen? Kai se olis potkinut Eetun ulos jengistä ja hakkauttanut sen, jos olis tiennyt..

No, mutta mulle Eetu merkitsi mahdollisuutta. Ovea siihen jengimaailmaan, jonne halusin, joten aloin tykittää sille viestiä toisensa perään pyytäen, että se puhuis pomolleen puolestani, jotta pääsisin sen puheille jutellakseni jengiin liittymisestä. Mutta Eetu sanoi tiukasti EI, eikä se taipunut, ei vaikka kuinka manguin asiaa, vaan torjui minut joka ikinen kerta, mikä tietenkin vitutti mua aivan suunnattomasti. Jumalauta, mikä hinttariserkkuni oli minut torjumaan ja toimimaan jonain hiton portinvartijana???! Mä halusin puhua sen pomon kaa, kuka hitto Eetu oli sitä estämään??!

Mutta onneksi lopulta hinttariserkkuni portti jäi raolleen, noin niinku kuvainnollisesti puhuen. Mä nimittäin näin sen sitten kerran Lieksassa erään autokorjaamon pihassa mulle tuntemattomien tyyppien seurassa, joista osa näytti IHAN jengiläisiltä, josta luonnollisesti päättelin, että kyseessä oli se Ojalan jengi, josta olin kuullut. Jäin hetkeksi tuijottamaan niiden perään jännittyneenä, ennen kuin lähdin juoksemaan niiden luo. Tämä oli mahdollisuuteni.

"Hei odottakaa! Mulla on teille asiaa!" mä huusin päästyäni lähemmäs niitä, parin niistä kääntyessä katsomaan mua, kuten teki Eetukin, joka hätkähti minut nähdessään. Sen jälkeen se kääntyi sanomaan muille jotain, muiden marssiessa sisälle rakennukseen, kun taasen serkkuni jäi pihalle, katsoen mua ruskeilla silmillään hyvin tuimasti saapuessani sen luokse. "Siirry. Mä haluan puhua sun pomon kanssa."