After 2 (Larry-Stylinson) suomeksi

Luku 14:

~~

Sillä hetkellä kun Harryn huulet koskettavat omiani, kehoni syttyy tuleen. Voihkaisen hänen suuhunsa ja saan vastineeksi yhtä lailla kuumeisen voihkauksen Harryltä. Sormeni kiertyvät hänen hiuksiinsa ja vedän kovemmin, en pysty hallitsemaan itseäni tai tarvettani häntä kohtaan. Tiedän että hän pidättelee itseään ja se saa minut hulluksi, sekä hyvällä että huonolla tavalla. Käteni siirtyvät hänen hiuksistaan hänen mustan t-paitansa helmalle, tarttuen kiinni kankaasta ja vetäen sen hänen päänsä yli. Kun suudelmamme taukoaa, Harry nojaa vähän taaksepäin.

"Louis.." hän pyytää.

"Harold.." vastaan ja kuljetan sormiani hänen tautoidulla ihollaan. Minulla oli ikävä sitä miltä hänen kovat lihaksensa tuntuvat hänen käsissään, miten muste tekee monimutkaisia kiemuroita hänen ihollaan ja koristaa hänen kehoaan täydellisesti.

"Mä en voi käyttää sua hyväksi", hän voihkaisee kun pyyhkäisen kielelläni hänen alahuultaan.

"Et sä käytäkään. Lopeta nyt puhuminen", sanon puoliksi nauraen ja hän ähkäisee kun kosketan kädelläni hänen haaroväliään. Tiedän ettei hän voi vastustaa minua ja se miellyttää minua enemmän kuin sen pitäisi. En koskaan olisi uskonut että olen joskus sellaisessa tilanteessa Harryn kanssa missä minulla on kaikki hallinta, se on oikeastaan huvittavaa miten me olemme vaihtaneet rooleja. Hän on niin kiihottunut ja kiipeän pois hänen päältään ja avaan hänen vetoketjunsa.

••• Harryn näkökulma •••

Hänen pienet kätensä kulkevat housujeni napille ja vetoketjulle. Mieleni laukkaa ja tiedän miten väärin tämä on mutta en voi sille mitään. Minä haluan häntä, tarvitsen häntä. Kaipaan häntä. Minun täytyy saada hänet ja hän antoi minulle kaksi vaihtoehtoa, lähteä tai panna häntä enkä todellakaan aio lähteä jos minulla on joku muukin vaihtoehto, mikä tahansa muu vaihtoehto. Sanat jotka tulivat ulos hänen suustaan kuulostivat niin epäluonnolliselta hänen täyteläisiltä huuliltaan, niin oudolta mutta kuumalta.

Kun housuni putoavat nilkkoihini, ravistan päätäni. En ajattele selkeästi, en ajattele järkevästi. Olen hukassa, täysin sekaisin tästä yleensä suloisesta, nyt villistä miehestä jota rakastan enemmän kuin voin edes kestää.

"Odota.." sanon taas. En halua että hän lopettaa mutta minun täytyy laittaa ainakin vähän vastaan että voin helpottaa syyllisyyden tunnettani.

"Ei.. Ei odottamista. Mä olen jo odottanut tarpeeksi." Hänen äänensä on pehmeä ja kiusoitteleva kun hän vetää bokserini alas ja ottaa penikseni käteensä.

"Vittu Louis.." En voi estää häntä. En ole varma voisinko vaikka haluaisinkin. Hän tarvitsee tätä, tarvitsee minua, ja kännissä tai ei, olen tarpeeksi itsekäs ottaakseni sen jos tämä on ainoa tapa saada hänet haluamaan minua. Louis laskeutuu polvilleen eteeni ja ottaa kaluni suuhunsa.

"Mä.." En pysty edes muodostmaan lausetta. Kun vilkaisen häntä, hän nostaa katseensa minuun räpytellen ripsiään. Helvetti, hän näyttää enkeliltä ja paholaiselta samaan aikaan, niin suloiselta ja niin hemmetin likaiselta kun hän liikuttaa kieltään, pyörittäen sitä ympäriinsä.

"Tuntuuko hyvältä?" hän virnistää ja melkein laukean hänen sanoistaan. Nyökkään pystymättä puhumaan, kun hän vetää poskensa kuopalle ja imee kovemmin, ottaen enemmän suloiseen suuhunsa. En tiedä milloin hän aikoo lopettaa, ja niin paljon kuin haluankin hänen jatkavan, haluan koskea häntä. Haluan tuntea hänet.

"Lopeta", pyydän ja työnnän hänet hellästi kauemmas hänen olkapäistään. Hän pyörittää päätään ja kiusoittelee minua liikuttamalla päätään ylös ja alas vaarallisella nopeudella.