After 2 (Larry-Stylinson) suomeksi

Luku 47:

~~

Onneksi lunta ei ole satanut kolmeen päivään, ainoa todiste muutaman päivän takaisesta lumipyrystä on musta sohjo jalkakäytävän kuopissa. Tuijotan ulos Vancen aulan suurista lasi-ikkunoista odottaessani että Harry tulee hakemaan minua. Suureksi ärsytyksekseni hän on vaatinut saada ajaa minut tänne joka päivä meidän Trevoria koskeneen riitamme jälkeen. Olen edelleen yllättynyt että sain hänet rauhoitettua sillä tavalla. En tiedä mitä olisin tehnyt jos hän olisi pahoinpidellyt Trevorin toimistossa, Kimberlyn olisi ollut pakko kutsua vartijat paikalle ja Harry olisi varmasti pidätetty.

Harryn piti olla täällä puoli viideltä mutta kello on nyt jo viisitoista yli viisi. Lähes kaikki ovat lähteneet tältä päivältä ja monet ihmiset ovat tarjonneet minulle kyytiä kotiin, mukaanlukien Trevor joka on pitänyt etäisyyttä minuun Harryn järjestämän kohtauksen jälkeen. En halua asioiden olevan kiusallisia meidän välillämme ja haluaisin vielä olla kavereita hänen kanssaan huolimatta siitä että Harry käski minun pysyä kaukana hänestä.

Vihdoin Harryn auto kääntyy parkkipaikalle ja astun ulos aulasta viileään tuuleen. Tänään on lämpimäpää kuin viime aikoina on ollut ja kirkas aurinko lisää vähän lämpöä, mutta ei tarpeeksi.

"Anteeksi kun mulla kesti, mä nukahdin", Harry sanoo kun kiipeän lämpimään autoon.

"Ei se haittaa", vakuutan ja tuijotan ulos ikkunasta. Olen vähän hermostunut siitä että tänään on uudenvuoden aatto enkä halua Harryn kanssa riitelemisen nostavan stressitasoani yhtään enempää. Me emme oikeastaan ole vielä päättäneet mitä me teemme ja saa minut sekaisin, haluan tietää yksityiskohdat ja suunnitella koko illan valmiiksi.

Olen miettinyt pitäisikö minun vastata niihin viesteihin joita Tristan on lähettänyt minulle viimeisten muutaman päivän aikana vai ei. Osa minusta todella haluaa nähdä hänet, näyttää hänelle ja kaikille että he eivät saaneet minua murtumaan. He nöyryyttivät minua, kyllä, mutta olen vahvempi kuin he luulevat. Mutta toisaalta, toinen puolisko minusta ajattelee että olisi uskomattoman kiusallista nähdä taas Harryn kaveriporukka. He varmaan ajattelevat että olen idiootti kun olen taas yhdessä Harryn kanssa. En tietäisi miten minun pitäisi käyttäytyä Harryn kanssa heidän seurassaan ja oikeasti, pelkään sitä että kaikki muuttuu nyt kun me emme enää ole yksin omassa pienessä kuplassamme. Entä jos hän ei kiinnitä minuun mitään huomiota koko aikana tai entä jos Molly on siellä? Pelkkä ajatuskin saa vereni kiehumaan.

"Oletko sä vihainen mulle?" Harry kysyy vetäen minut ulos ajatuksistani.

"En, ei se ole niin iso juttu", sanon hänelle. Hänen kätensä siirtyy ratista reidelleni ja hän puristaa hellästi.

"Mihin sä haluat mennä?" hän kysyy. Mainitsin aikasemmin että minun täytyy löytää jotain päällepantavaa illaksi, mihin ikinä me menemmekään, tarvitsen jotkut vaatteet.

"Vaikka vaan ostoskeskukseen. Meidän pitää päättää mitä me tehdään illalla niin että mä tiedän millaisia vaatteita mun täytyy etsiä."

"Haluatko sä olla kaikkien kanssa vai vain kahdestaan? Mä äänestän edelleen sitä että pysytään vain kotona."

"Mä en halua pysyä kotona, me ollaan kotona koko ajan", hymyilen. Rakastan sitä kun saan vain rentoutua Harryn kanssa, mutta aiemmin hän kävi ulkona jatkuvasti, joka päivä oikeastaan, ja joskus olen huolissani siitä että jos pidän häntä sisällä talossa liikaa niin ennen pitkää hän kyllästyy minuun.

Kun me saavumme ostoskeskukseen, Harry jättää minut Macy'sin sisäänkäynnin eteen ja kiiruhdan sisään. Siihen mennessä kun hän liittyy seuraani vaateosastolle, minulla on jo kolme paitaa kädessäni.