After 2 (Larry-Stylinson) suomeksi

Luku 54:

~~

Harry ottaa lampun pöydältä, minkä johdosta sen piuha irtoaa seinästä, ennen kuin hän heittää sen lattialle. Miksi hänen ensimmäinen reaktionsa on aina rikkoa kaikki mikä on näkyvissä?

"Lopeta!" kiljun. Hän ei käänny edes katsomaan minua ennen kuin hän ottaa käteensä vaasin ja iskee sen seinää vasten.

"Harry sä rikot kaikki meidän tavarat! Voitko sä vaan lopettaa!"

"Tämä on sun syytä Louis! Sä vittu petit mua!" hän huutaa takaisin ja tarttuu toiseen vaasiin. Ryntään olohuoneeseen hänen seurakseen ja otan esineen hänen kädestään ennen kuin Harry ehtii rikkoa sitä.

"Mä tiedän sen! Mä olen niin pahoillani Harry, ole kiltti ja suostu vain puhumaan tästä mun kanssa", pyydän. En pysty enää estämään kyyneleitäni.

"Jooko Harry?" itken.

"Sä munasit Louis, niin pahasti!" hän sanoo läimäyttäen nyrkkinsä seinää vasten.

Tiesin tämän olevan tulossa ja oikeasti olen yllättynyt että siinä kesti näinkin kauan. Olen kiitollinen että hän valitsi lyödä tuota seinää, tiiliseinä olisi tehnyt hänen kädelleen paljon pahempaa jälkeä.

"Jätä mut vain hemmetti yksin! Mene pois!" Hän tallustelee edestakaisin ennen kuin lyö molemmat kätensä seinää vasten, mutta tällä kerralla hän ei ala hakata seinää, luojan kiitos.

"Mä rakastan sua", möläytän. Minun täytyy yrittää rauhoittaa hänet, mutta hän on vain liian kännissä ja uhkaava.

"Sä et käyttäydy sen mukaan! Sä suutelit jotain vitun tyttöä! Ja sitten sä tuot Zaynin mun vitun taloon!" Sydämeeni sattuu kun hän mainitsee Zaynin. Harry nöyryytti häntä.

"Mä tiedän.. Mä olen pahoillani." Haluaisin vain sanoa että hän käyttäytyy hemmetin tekopyhästi. Kyllä, tiedän että se mitä minä tein oli väärin, niin väärin, mutta minäkin olen antanut hänelle anteeksi hänen satutettuaan minua uudelleen ja uudelleen.

"Sä tiedät miten vitun hulluksi, miten vihaiseksi se saa mut kun mä joudun näkemään sut jonkun toisen kanssa ja sitten sä teet jotain tällaista!"

"Mä pyysin jo anteeksi Harry.. Mitä muuta mun.."

Hän kaataa tuolin kumoon ja ovelta kuuluu jyskytystä. Hienoa, nyt naapurit tulevat valittamaan metelistä.

"Harry! Sä saat varoa nahkaasi jos sä olet satuttanut häntä!" Se on Zayn.

Hän todellakin haluaa kuolla.

"Sulla on viisi vitun sekuntia aikaa lähteä Zayn tai mä vittu tapan sut!" Harry huutaa. Suonet hänen kaulassaan ovat muuttumassa syvän violetin värisiksi ja hän alkaa vähän muistuttaa jotain hirviötä.

"Mä en ole lähdössä, päästä mut sisään tai mä soitan poliisit!" Zayn haastaa.

"Käske hänen lähteä nyt", Harry käskyttää.

"Zayn... Kaikki on hyvin. Sä voit oikeasti lähteä. Mä pärjään. Mä soitan sulle huomenna."

Harry suuntaa kohti ovea ja otan kiinni hänen paidastaan nyrkilläni.

"Hän ei soita sulle ja sun aikasi meni jo", Harry varoittaa ja vetäisee itsensä irti otteestani ja tarttuu ovenkahvaan.

"Älä Harry, tai hän soittaa poliisit", pyydän. "Anna mulle vain kaksi minuuttia, siinä se, niin sitten hän lähtee."

"Sä hädintuskin tunnet häntä, kuka vittu hän luulee olevansa kun hän tulee tänne ja esittää jotain hemmetin soturia?"

"Yksi minuutti, sitten hän lähtee. Pysy sä tässä, paitsi jos sä haluat joutua vangituksi."