∆ 6. osa ∆

185 17 1
                                    

"Isä...", aloitin hieman varovasti, sillä tiesin päivän merkityksen. Isä katsoi minua lempeillä silmillään ja sanoi hymyillen: "Mene vaan, heidän ehdotuksensa on hyvä. Kunhan muistatte ostaa ruusun ja kynttilän äidin haudalle." Katsoin isää ja menin halaamaan tätä. Hän sulki minut lämpimään karhun halaukseen.

Kävin pikaisesti yläkerrasta avaimeni, rahani ja kännykkäni, ja olin valmis lähtöön. Henryllä ja Scarletilla ei ollut pyöriä mukana, joten aioimme kävellä.

Pihalla puhalsi kylmä tuuli ja taivas meni pilveen.
"Hei... Eikös tuo ole Lily?" Henry kysyi ja osoitti tien vastakkaiselle puolelle. Katsoin hänen osoittamaansa suuntaan ja sanoin: "Kyllä se on." Lily käveli tien toisella puolella ystävänsä Saran kanssa. Huomattuaan meidät hän vilkutti meille ja lähti juoksemaan meitä kohti.
Yhtäkkiä kulman takaa ilmestyi musta auto, joka ajoi todella kovaa vauhtia. Yritin huutaa Lilylle, että ei juoksisi tien yli, mutta naapurin ruohonleikkurin ääni peitti oman ääneni.
Lily oli niin iloinen ja touhuissaan, ettei huomannut autoa.
"Lily!" huusin kovaa. Yritin viittoa hänelle, mutta hän ei ymmärtänyt.
"LILY!" huusin ja näin auton jo lähestyvän häntä.

Tuntui kuin kaikki olisi hidastunut. Juoksin tietä kohti, mutta aivan kuin minun ja tien väliin olisi tullut seinä.
Huusin ja taoin seinää, mutta en päässyt sen läpi.
Lily jäi ihmettelemään, mitä seisoin ja katsoi auton tulosuuntaan.
Hänen suloisilla kasvoillaan kävi kauhistunut ilme, juuri ennen kuin auto osui häneen.

Kyyhkysen lentoOù les histoires vivent. Découvrez maintenant