Jami
Oli nääkin hiton hyvät juhlat, mä kelailin kun istuin selkä valkoiseksi maalattua seinää vasten ja heiluttelin kaljapulloa käsissäni. En mä ollut enää edes ihan kauheesti humalassa.
Jos mä olin elämässäni yhden asian oppinut niin se oli se, ettei kannattanut lähteä bileisiin frendin kanssa, joka haluaa unohtaa murheensa. Joonas ei ollu saanu itteään vielä puhumaan Roosalle, joten kun me oltiin käyty sen luona ottamassa pohjat, se oli ollu jo aika kuoseissa.
Me ei oltu edes ehditty mennä hakemaan boolia, kun Joonasta oli alkanut oksettamaan. Alakerran vessa oli varattu joten me mentiin spontaanisti yläkertaan ettimään vessaa. Sellanen siellä oli, ja Joonas oli hoippunut sinne viinapullonsa kanssa.
Mä olin mennyt mukana ja istunut lattialla sen vieressä kun se oksenti pönttöön. Sitten se ajo mut pois koska halusi käydä kusella.
Kuinka ollakaan se oli laittanut oven lukkoon ja vähän ajan päästä ei kuulunut enää äännähdystäkään. Se oli sammunut sinne saatanan vessaan.
Mä yritin koputella oveen ja huudella sitä hereille, mutta totta kai se oli turhaa. Kun mä sitten myöhemmin kuulin miten musiikki sammutettiin ja ihmisten humalainen puheensorina siirty seinien ulkopuolelle, olin jyskyttänyt ovea nyrkillä. "Nyt vittu Joonas!"
Nojasin päätäni seinään kun yhtäkkiä portaista kuulukin ääniä.
"Hei tota nää bileet on jo loppu", kuulin väsyneen ja turhautuneen äänen ja kohotin katseeni portaikkoon.
Matias näytti tosi yllättyneeltä kun se näki mut. Sen kädet roikku voimattomina kylkien vieressä ja se näytti jotenki siltä että se olis valmis kaatumaan sänkyyn ja nukkumaan koko pitkän ja kylmän talven yli. Mä en ollu nähny sitä koko iltana. Se oli pukenut ylleen valkosen t-paidan, jonka kangas oli niin ohut että mä pystyin erottamaan sen rintakehän muodot.
Okei nyt oli taas aika keskittyä olennaiseen.
"Sori mä olisin kyllä menny mutta mun frendi sammu tonne vessaan. Se ovi on nyt lukossa", selitin hajamielisenä ja osoitin peukalollani vessan ovea.
Matias oli yhä jähmettynyt paikoilleen, mutta lopulta se sävähti aavistuksen ja sai ittensä liikkeelle. "Mä luulin ettet sä ees tullu."
Kuvittelinko mä vaan vai oliko sen äänessä jotenkin tosi paljon tunnetta?
"Kyllä me tultiin. Joonasta alko oksettamaan ja me tultiin ylös kun alakerran vessa oli varattu. Sitten se sammu tonne. Yritin yhessä vaiheessa käyä ettimässä sua mutta näin vain Markuksen", sanoin ja Matias seisahtu vessan oven eteen ja käänsi kahvasta ikään kuin kokeillakseen oliko se oikeasti lukossa.
"Se oli varmaan just sillon kun mä pakenin vessaan", Matias mutis ja koputti oveen rystysillään. Vastaukseksi se sai hiljaisen kuorsauksen.
Mä kurtistin kulmiani. Kun se pakeni vessaan? Näähän oli sen omat juhlat.
"Oliko hyvä ilta?" Kysyin ja Matias laskeutu istumaan mun viereen selkä ovea vasten. Se nojasi takaraivoaan puiseen pintaan ja ummisti hetkeksi silmänsä. "Ihan paska."Mä nielaisin ja tarkkailin sen sivuprofiilia. Sen posket punotti aavistuksen ja sen hiukset oli ihan miten sattuu. Sen silmäripset oli niin tummat että vois melkein luulla sen tehneen niille jotain.
"Mä jätän sut rauhaan kyllä heti kun Joonas herää", sanoin ja Matias avas silmänsä. Ne oli kirkkaan siniset.
"Ei sun tarvii", se sano tosi vilpittömän kuulosena ja mua punastutti yhtäkkiä niin paljon että oli pakko kääntää katse pois. Miks se puhu mulle tollasia? Ja miks mä punastelin kun ei ollu mitään syytä?
YOU ARE READING
Jami
Romance"Mä kaipasin haleja, helliä ja pitkittyneitä suudelmia, sylikkäin makoilua, vierekkäin nukkumista ja ihan vain sitä että toinen oli lähellä. Mä halusin mun elämään ihmisen, jonka mä voisin tuoda kotiin häpeilemättä ja jonka kanssa mä voisin vaan mak...