𝚂𝙰𝚅𝙴 𝙼𝙴

𝓽𝔀𝓮𝓷𝓽𝔂𝓽𝓱𝓻𝓮𝓮 × 𝓗𝓪𝓵𝓵𝓸𝔀𝓮𝓮𝓷

Kuulin kaukaista koputusta pimeyden läpi. Oli kuin olisin ollut veden alla.

Tokkurassa räpytin silmäni auki ja nousin ylös hitaasti vilkuillen ympärilleni hämärässä huoneessa.

Koputus jatkui, nousin ylös sängystä väsyneenä ja hoipertelin parvekkeen ovelle. Vedin verhot pois edestä ja avasin oven. Katsoin ylös pitkään, blondiin mieheen siristäen silmiäni. Koska valo tuli hänen takaa, en nähnyt hänen naamaansa.

"Kuka..." mutisin ja hieroin silmiäni.

"Huomenta, nukuitko hyvin?" Kysyi hyvin tuttu ääni ja hymyilin ylös mieheen unisesti.

"Ai, hei Christopher. Joo, mä nukuin yllättävän hyvin. Nukahdin myös nopeasti", mutisin ja päästin hänet sisään huoneeseeni.

"Miksi tulit paloportaita pitkin tänne?" Kysyin sulkiessani ovea ja vedin verhot takaisin ikkunoiden eteen jotta näkisin miehen, sillä en ollut vielä tottunut valoon.

"Sitä kautta on hauska tulla tänne, tosin olen huolissani sen turvallisuudesta. Kuka vain voisi nousta niitä pitkin ylös ja murtautua ikkunasta sisään", Christopher selitti ja istui sänkyni reunalle. Kävelin haukotellen sängyn luokse ja heittäydyin takaisin peiton alle.

"Hei, älä nuku! Sun pitää herätä!" Christopher valitti ja siirtyi lähemmäs ravistaakseen minua.

"Älä tee noin~ Ja miksi mun pitäisi herätä?" Valitin ja kiemurtelin sängyn toiseen laitaan. Christopher nauroi. "Näytät madolta."

"Mun oli tarkoitus opettaa sulle erilaisia tappeluliikkeitä tänään. Mä sain treenaushuoneen yksityiseen käyttöön yhdeltä Lynxin jäseneltä. Sä voit jopa kokeilla lyödä nyrkkeilysäkkiä", Christopher yritti innostuttaa minua ja ravistin päätäni.

"En jaksa~"

"Senkin pentu, menet perumaan meidän treffit näin myöhään", Christopher tuhahti huvittuneesti ja kierähti makaamaan päälleni. "Mäkin taidan ottaa pienet päikkärit..."

"Hei! En pysty hengittää..." valitin ja yritin työntää hänet pois, mutta hän oli liian painava ja voimakas.
Christopher nauroi kaulaani ja tunsin väreitä selässäni.

"Okei, okei! Mä herään!"

"Hyvä", hän tokaisi ja nousi pois päältäni. Hengähdin syvään ja vedin peiton pois päältäni. "Mennäänkö syömään aamupalaa?"

"Ajattelin, että voitaisiin mennä kahvilaan aamupalalle. Joten laita vaatteet päälle ja valmistaudu lähtöön", Christopher ilmoitti etusormi pystyssä.

"Okei... katso muualle hetkeksi", pyysin ja aloin vaihtaa vaatteitani. Päätin vetää päälleni mustan topin, hupparin ja lökäpöksyt. Vilkaisin Christopheriin, joka tarkasteli seinällä olevia julisteita. "Ovatko nämä okei?"

Christopher vilkaisi suuntaani, tarkasteli minut ylhäältä alas ja hymyili hyväksyvästi korvat punertaen. "Joo, ne on okei."

Lähdimme sen jälkeen kun olin pessyt hampaani ja kasvoni. Tällä kertaa menimme oikeasta ovesta ulos ja kävelimme portaat alas kadulle.

"Tulin tänne metrolla, ajattelin että voisimme kävellä hieman ja lämmitellä treeniä varten. Ja, tänäänhän on halloween. Kaduilla on erilaisia koristeita ja kulkueita", Christopher selitti ja veti minua katua pitkin eteenpäin.

Astuimme suuremmalle tielle, jossa näytti olevan ruuhka-aika. "Myös tämän takia en halunnut mennä autolla. Kulkueiden takia on enemmän ruuhkaa kuin yleensä."

"Onko tuolla edessäpäin kulkue? Mennään katsomaan sitä", ehdotin osoittaen sormellani tien päähän. "Selvä."

Christopher otti kädestäni kiinni ja ohjasi meidät ihmismassan läpi kulkueen luokse. Kulkueessa oli kaiken maailman olentoja ja jättiläisen kokoinen luuranko, jota liikutettiin kepeillä.