𝚂𝙰𝚅𝙴 𝙼𝙴

𝓽𝓱𝓲𝓻𝓽𝔂𝓼𝓮𝓿𝓮𝓷 × 𝓷𝔂𝓻𝓴𝓴𝓲

Nyrkki läimähti suoraan nenääni ja pääni retkahti sivulle.

Ynähdin kivusta ja katsoin ylös pidellen nenääni. Veripisarat alkoivat tipahdella nenästäni vankilan betonilattialle ja sylkäisin veren pois suustani.

Puoli vuotta sitten olisin haukkonut henkeäni paniikkikohtauksen partaalla. Mutta asiat olivat muuttuneet paljon tavattuani Christopherin; pieni kipu oli enää vain pientä kipua.

"Sulla on kova nyrkki", mutisin kolmekymppiselle vastustajalleni. Zheng oli Tituksen mukaan tullut Kiinasta Yhdysvaltoihin pari vuotta sitten huumekaupan takia ja joutunut vankilaan puoli vuotta sitten.

Zheng oli tarjoutunut olemaan vastustajani rinkitappelussa, enkä tiennyt ollenkaan oliko hän vahva vai ei.

Tatuoinneilla koristeltu mies virnisti. "Tuon olen kuullut ennenkin."

Seuraavalla lyönnillä reagoin nopeammin ja väistin sen. En kuitenkaan ehtinyt miettiä hänen seuraavaa liikettään ja tunsin kyljessäni toisen lyönnin. Yskäisin kovaa ja työnsin käsilläni Zhengin kauemmas.

Hän oli onneksi samanpituinen kuin minä.

Christopher seisoi ringin reunalla huolestunut ilme kasvoillaan. Hänelle en kertonut tästä etukäteen ja hän kai oli päättänyt esittää mukanani ettemme tunteneet toisiamme, joten hän ei voinut astua väliin.

Syöksyin Zhengiä päin ja juuri kun hän väisti lyöntiäni, vedin toisen käteni hänen palleaansa. Mies haukkoi henkeään, kuten odotinkin, joka antoi minulle lisäaikaa.

Vedin häntä kovaa leukaan, uudelleen ja uudelleen, kunnes Zheng horjahti maahan pidellen kättä leuallaan. Meinasin potkaista häntä, mutta mies nosti kätensä pystyyn. "Odota!"

Pysäytin itseni ja katsoin kuinka toinen mies asteli esiin ringistä. "Sovitaan, että sä voitit. En halua, että Zheng kärsii monta päivää jonkin tyhmän tappelun takia."

"Ole hiljaa, Lorenz, mä en aio hävitä tätä", Zheng mutisi ja työnsi itsensä pystyyn. Hän tunki ystävänsä takaisin ringin ulkopuolelle ja kääntyi katsomaan minuun.

"En mä aio hävitä jollekin tulokkaalle."

Huokaisin syvään ja pyöräytin silmiäni. "Oliko sun pakko pysäyttää, Lorenz? Mä olisin voinut voittaa hänet äsken potkaisulla!"

Katsoin varuillani kuinka Zheng asteli minua lähemmäs hitaasti, nyrkit pystyssä.

Yhtäkkiä miehen nyrkki lensi poskeeni, toinen vatsaani ja sen jälkeen kaikkialle muuallekin; hän oli hirveän nopea.

Haukoin henkeäni hetken, mutta heti kun Zheng otti asteleen kauemmas, syöksyin hänen nyrkkinsä alle, kiersin käteni hänen vartalonsa ympärille ja heitin meidät maahan. Istuin vanhemman miehen päälle, pidättelin hänen käsiään maassa polvillani ja annoin hänelle pari lyöntiä naamaan.

"Luovuta jo!" Mutisin Zhengille ja painoin kyynärvarteni miehen kaulalle. Hän haukkoi henkeään.

"Okei, okei! Mä hävisin, herranjumala", Zheng valitti äänekkäästi ja antoi minun vetää hänet pystyyn.

Rinki oli hiljainen ja katsoin ympärilleni ihmeissäni. Teinkö jotain väärin? Ihmiset tuijottivat minuun, ja yhtäkkiä he alkoivat hurrata sekä vihellellä.

En kai sitten tehnytkään mitään väärin.

"En kai mä mennyt liian pitkälle kun kuristin häntä?" Kysyin hiljaa Titukselta, joka vain nauroi ja taputti minua olalle.

"Nää ihmiset kuristelee toisiaan aina, ei mitään hätää. Se oli hyvä tappelu, mutta ehkä hieman tylsä muihin verrattuna. Yleensä verta lentää kaikkialle", Ziegler totesi ja nyökytteli päätään. Yhtäkkiä hän värähti katsoessaan taakseni ja yskäisi.