𝚂𝙰𝚅𝙴 𝙼𝙴

𝓽𝓱𝓲𝓻𝓽𝔂𝓽𝔀𝓸 × 𝓴𝓸𝓽𝓲𝓲𝓷

Heräsin kylmällä sängyllä yksin.

Katsoin ympärilleni huoneeseen väsyneenä. Chris ei ollut huoneessa. Yleensä hän odotti että heräisin, mutta ehkä hän päätti tänään mennä syömään aamupalaa minua ennen.

Kääriydyin tiukasti peittoon ja hieroin sen alla käsiäni yhteen. Talo oli kylmä. Huoneeseen tuli valoa ikkunasta, ulkona paistoi aurinko. Hieroin naamani tyynyyn ja hymyilin pienesti. Nyt minulla oli lämmin.

Huoneen ulkopuolelta kuului koputusta.

Vilkaisin ovelle ja näin Alexanderin kurkkaavan sisään. Hän näytti jotenkin levottomalta.

"Huomenta, Joshua. Tuletko sä syömään aamupalaa? Mä keitin puuroa", Alex ilmoitti, tarjosi minulle heikon hymyn ja nielaisi lauseen loputtua.

Rypistin kulmiani ja työnsin itseni ylös istumaan. "Okei..."

Vedin päälleni hupparin ja löntystelin keittiöön Alexin perässä.

Pöydällä oli kaksi kulhoa. Alex kauhoi kulhooni riisipuuroa ja ojensi käteeni sokerin sekä kanelin. Vilkaisin häneen kysyvästi ripotellessani niitä puuroon.

"Voita?"

"Kiitti."

Tiputin nokareen voita puuroon. Nousin pöydästä ja lähdin hakemaan keittiöstä kahvia sekä lusikan.

Vilkaisin eteiseen ja rypistin kulmiani nähdessäni vain kaksi kenkäparia. "Lähtikö Christopher jonnekin?"

Alexander jähmettyi paikoilleen ja sitten rykäisi kurkkuaan.

"Hän meni... haukkaamaan raitista ilmaa", Alexander mutisi ja kohautti olkiaan.

"Niin, tää on hänelle stressaavaa. Raitis ilma varmaan auttaa", totesin ja istuin Alexanderia vastapäätä. Huomasin Alexanderin hikoilevan vähän.

"Oletko sä kipeä? Sä jotenkin vaikutat siltä..."

"Ei, mä olen ihan okei..."

Kohautin olkiani ja laapin puuroa suuhuni.
"Hmm, sä olet hyvä tekemään puuroa."

"Kiitti."

Söimme hiljaisuudessa. Alexander vaikutti erilaiselta tänään.

"Monelta Chris lähti? Tuleeko hän kohta takaisin?" Kyselin kaapiessani lautaselta riisinrippeitä.

"Uh, hän lähti vähän ennen kuin heräsit. En tiedä milloin hän tulee takaisin..."

"Okei."

Astelin kahvikuppini kanssa sohvalle ja avasin television. Katselin eri kanavien läpi, mutta mitään kiinnostavaa ei tullut vastaan.
Kun laitoin uutiskanavan päälle, Alexander nousi jäykästi seisomaan keittiön puolella.

"Viime yönä saimme tietoomme-"

Alexander nappasi kädestäni kaukosäätimen ja sulki television. En ollut edes huomannut häntä vierelläni.

"Häh? Mitä sä teet?"

"Uh..."

"Mä halusin kattoo uutisia", valitin ja hyppäsin sohvan yli napatakseni kaukosäätimen takaisin. Alex ei päästänyt siitä irti.

Katsoin häntä silmiin epäuskoisena.

"Mikä sulla on?"

"Mä..."

"Alex, selitä. Mitä vittua on tekeillä? Sä oot tänä aamuna käyttäytynyt tosi oudosti. Onko sulla jotain asiaa?" Kysyin tiukasti ja annoin Alexanderin pitää kaukosäätimen.