Kävelin katuja pitkin Sohossa, etsien silmilläni baaria nimeltä Dead Angel. Neonkyltti osui silmiini ja siristin sille silmiäni. Baarin ovella oli kaksi miestä vartioimassa ja välillä heidän ohitseen astui sisään ihmisiä.
Pitäisikö minun vain mennä ovesta sisään?
Päästäisivätkö he minut sisään?
Astelin tien yli ja kävelin hitaasti kahden miehen luokse, vetäen mustan hupparini hihoja nyrkkeihini. Mitä minun pitäisi tehdä?
"En tunnista naamaasi. Kuka olet?" Pitkä siilitukkainen mies kysyi tiukasti katsoessaan alas minuun arvioivilla mustilla silmillään.
"Öh, Joshua..." sanoin hiljaa ja nielaisin.
Toinen mies, joka oli pituiseni ja omisti naamatatuointeja, astui oven eteen. "Täällä on tänä iltana yksityistilaisuus. Et valitettavasti voi tulla tänne tänään. Olette tervetullut kuitenkin muina päivinä."
"No siis, mun piti tulla tänne tänään-"
"Taidat olla väärässä paikassa."
"Ei, hän on ihan oikeassa paikassa", tokaisi ääni takaani. Huomasin kahden miehen silmien suurenevan. Käsi kiertyi olalleni ja pidempi vartija tuijotti sitä.
"Anteeksi, Christopher. Emme tunnistaneet häntä, joten luulimme häntä ulkopuoliseksi. Tervetuloa, uh, Joshua!" Lyhyempi mies sanoi hätäisesti ja astui pois oven edestä.
"Sinun ei tarvitse olla noin jäykkä, Ralph", Christopher taputti miestä olalle samalla, kun veti minut kanssaan baarin sisälle.
Vilkaisin kysyvästi mieheen, joka hymyili alas minuun ja siirsi taas kätensä olalleni vaistomaisesti. "Ralph kuuluu Lynxiin. Se toinen mies kuuluu Street devilseihin. He ovat ovella tunnistamassa ihmisiä, ettei kukaan ulkopuolinen tule sisään."
"Ai, okei."
Ulko-oven edessä oli heti portaat alas baariin. Baarin katto oli kahden kerroksen korkeudella. Astelimme alas baariin, joka oli jo täynnä ihmisiä.
Vilkaisin Christopheriin, joka oli pukeutunut mustiin farkkuihin, nahkatakkiin ja mustiin saappaisiin. Hänen takkinsa alla oli vain musta verkkopaita, jonka läpi näkyi miehen lihakset ja tatuoinnit. Christopherin kaulasta roikkui koruja ja hänellä oli paljon sormuksia sormissaan, kuten aina. Käännyin katsomaan suuren ihmismassaan.
Huomasin Javierin joidenkin Street devilsin jäsenien luona. Kira ja Erin istuivat sohvalla ja Alexander sekä Jose puhuivat kahdelle tuntemattomalle tytölle, jotka näyttivät samoilta. He olivat varmaan kaksosia.
Leslie puhui jollekin minulle tuntemattomalle porukalle.Christopher vei minut Alexanderin luokse.
"He ovat Remy ja Riley, ne kaksoset jotka omistavat tämän baarin", Christopher kuiskasi korvaani takaa ennen kuin saavuimme joukon luokse ja taputti olkapäätäni ennen kuin antoi kätensä tippua pois ympäriltäni."Hei", Alexander tervehti meitä ja Jose vilkaisi minuun ärtyneesti.
"Hei, tervetuloa ei niin pieneen tupaamme! Kukas sinä mahdat olla?" Toinen naisista kysyi minulta pieni hymy huulillaan. Kaksosilla oli molemmilla mustat kiharat hiukset, ruskeat silmät ja heidän naamoissaan oli paljon arpia.
"Olen Joshua... öh, Jamesin veli ja Christopherin ystävä?" Kerroin heille ja vilkaisin Christopheriin, joka nyökkäsi hyväksyvästi.
"Okei, kiva. Mä olen Remy ja tässä on mun kaksoissisko Riley", nainen esitteli heidät ja asetti kätensä siskonsa olalle. Riley oli varmaan hiljaisempi sisko. Hänellä oli tunnoton ilme, en osannut lukea hänen tunteitaan ollenkaan.
KAMU SEDANG MEMBACA
𝚂𝙰𝚅𝙴 𝙼𝙴
AksiJoshua ystävystyy jengien keskuudessa tunnettuun Christopheriin, joka sekoittaa hänet vahingossa omiin hankaluuksiinsa. On vuosi 1984 ja rikollisuus on huipullaan kehittyvässä New Yorkissa; kenties mies on osa ongelmaa? Christopher on mukava ja hyvä...