𝓽𝓱𝓻𝓮𝓮 × 𝓋𝒾𝓃𝓸 𝒽𝓎𝓂𝓎

135 14 3
                                    

Aurinko paistoi silmiini luomieni läpi.

Räpyttelin silmäni auki ja ähkäisin, kun valonsäde osui suoraan silmääni.

"Auts", murahdin ja käännyin ympäri.

Olin ihan sekaisin peiton kanssa. Se oli jotenkin kiertynyt jalkani ympärille. Minulla oli vieläkin huppari päällä. Hiukseni olivat silmilläni ja ihan sekaisin. Olin nukkunut huonosti. Insomniani lisäksi bileet olivat jatkuneet aamuyöhön, mikä ei todellakaan ollut auttanut minua nukkumaan. Olin nukkunut ehkä 3 tuntia.

Yritin rämpiä ulos käärmemäisestä peitosta ja lopulta tipuin lattialle. Huokaisin syvään ja makasin lattialla tuijottaen kattoon kyllästyneenä.

"Jee", mutisin ja nousin ylös hitaasti sekä väsyneesti. Venytin selkäni taakse ja käteni sivuille, jolloin jumittunut selkäni naksahteli. Se tuntui hyvältä. Suin hiukseni taakse ja vedin ne pienelle ponnarille. Minun todellakin pitäisi leikata ne.

Haukotellen kävelin ovelleni ja yritin avata sen.

Mutta en saanut sitä auki.

Olin unohtanut, että lukitsin oven. Valitin äänekkäästi, etsin avaimen käsiini turhautuneena ja aloin vängätä sillä ovea auki.

Astelin käytävää pitkin keittiöön. Talo oli yllättävän siisti. En nähnyt yhtään muovimukeja, pyörtyneitä ihmisiä tai alkoholipulloja lojumassa maassa. Oliko James siivonnut koko asunnon yöllä? Vai olivatko bileet olleet vain unta?

Näin keittiössä kahvipannun olevan täysi. Rypistin kulmiani ja katsoin eteiseen. Äitini kengät olivat kyllä poissa... outoa.

"Huomenta."

Hätkähdin kuullessani matalan äänen takaani. Käännyin ympäri ja katsoin pelästyneenä blondiin mieheen. Christopher seisoi olohuoneessa kahvikuppi kädessään, kylpytakki päällään sekä pitkät vaaleat hiukset nutturalla. Pari hiussuortuvaa roikkui hänen naamallaan.

"Öh... huomenta? Miksi sinä olet vielä... täällä?" Kysyin hiljaa ja aloin taas näperrellä hupparini hihalla. Chris käveli pois olohuoneesta ja kiersi keittiötason ympäri luokseni. Hän asetti kahvikuppinsa keittiötasolle.

"En jaksanut mennä kotiin, koska oli jo aamuyö. Sun veljesi oli sammunut. Mä häädin ihmiset pois ja siivosin paikan, sekä vein Jamesin nukkumaan. Ainiin, sun äiti muuten lähti kauppaan", Christopher selitti, samalla sukien viehettävästi ponnaristani karanneita hiuksia pois naamaltani.

Katsoin ylös häneen nolona, suu viivalla sekä posket punaisina. Kylmät väreet kulkivat vartaloni läpi, enkä tykännyt siitä.

"Äitiä ei olisi kiinnostanut sellainen sotku, ei sun olisi tarvinnut siivota..." mutisin ja astelin kauemmas sinisilmäisestä miehestä. Hän vain hymyili haikeasti. "Ei niin, mutta halusin auttaa teitä."

Otin kahvikupin kaapista ja kaadoin siihen kahvia maidon kera. Istuin keittiötason ääreen jakkaralle Christopheria vastapäätä ja katsoin alas mukiini. Tunsin hänen katseensa minussa.

"Mä vieläkin ihmettelen, miksei sun veli kertonut mulle-"

"Ole kiltti ja älä puhu siitä. Mä tiedän kyllä, että James vihaa mua", mutisin hiljaa ja join kahviani. Christopher sulki suunsa napsahduksella.

"Missä sä nukuit?" Kysyin hiljaa ja vilkaisin ylös mieheen varovasti. Hän hymyili vinosti.

"Sun veljen sängyssä", Christopher kertoi rennolla äänensävyllä. Katsoin pois hänestä nopeasti ja kuulin hänen nauravan hiljaa. Hän taisi arvata mitä ajattelin. "Ei me mitään tehty, sun veli ei käänny siihen suuntaan. Sitä paitsi se ukko oli sammunut."

𝚂𝙰𝚅𝙴 𝙼𝙴Where stories live. Discover now