𝓮𝓵𝓮𝓿𝓮𝓷 × 𝓹𝓲𝓶𝓮𝔂𝓼

115 17 6
                                    

Pimpotin ovikelloa ja odotin kärsivällisesti että joku avaisi oven.

En ollut käynyt Novan asunnossa montaa kertaa. Minun ja Novan porukat aloimme hengata yhdessä vasta pari kuukautta sitten, ja olin ehtinyt tutustua kunnolla pelkästään Novaan sekä Jamesiin. Tunsin Novan porukasta kuitenkin kohtuullisen hyvin myös Octavian sekä Princen. Olin ollut myös Novan menehtyneen isoveljen Nathanin hyvä ystävä.

Ovi lensi auki ja lyhyt poika katsoi ylös minuun mustien hiustensa alta hymyillen. Oikeastaan pidin Novasta melko paljon ystävänä, vaikka emme olleet erityisen läheisiä. Välillämme oli kuuden vuoden ikäero, mutta mielestäni oli raikastavaa jutella hänen kaltaisensa nuoren neron kanssa.

Ehkä myös tykkäsin Novasta hänen isoveljensä takia. Nova oli kuin nuorempi, ja nenäkkäämpi, versio Nathanista.

"Hei Christopher. Kiva kun säkin pääsit tulemaan. Osa sun jengistä saapui jo, ja pelkäsin ettet itse pääse paikalle. Ja mukava nähdä taas pitkästä aikaa", Nova tervehti minua virne naamallaan. Astuin sisään ja katsoin ympärilleni.

"Hei", totesin monotonisesti ja otin kenkäni pois. Katsoin oviaukosta olohuoneeseen. "Juhla näyttää rauhallisemmalta kuin
yleensä", totesin hiljaa.

"Joo, mä tiedän, meininki on tänään hieman tyyntä. Javier päätti tuoda pari ystäväänsä mukaan tänne", Nova selitti ja nappasi pöydältä muovikupin, jonka oletin olevan hänen. Javier oli yksi Novan porukan jäsenistä. Olin puhunut hänelle varmaan vain kerran esitellessäni itseni porukalle.

"Ulkopuolisia ystäviä?"

"Kyllä."

"Ahaa, senkö takia sä pyysit ihmisiä olemaan tuomatta huumeita tai aseita?" Kysyin mietteissäni häneltä ja tunkeuduin hänen perässään ihmisten läpi kohti keittiötä.

"No, oikeastaan Javier aneli minua pyytämään ihmisiä käyttäytymään. Hän ei kuulema halua sekoittaa ystäviään tähän sotkuun", Nova hymähti ja kaatoi mukiinsa boolia.

"Blancoa niinkuin yleensä?" Nova kyseli minulta ja nosti valkoista pulloa kädessään. Nojasin pöytään ja nyökkäsin. Kuusi vuotta minua nuorempi poika kaatoi mukiin läpinäkyvää nestettä ja ojensi sen minulle. "Siinä."

"Kiitti."

Katsoin ympärilleni ja spottasin Octavian nurkassa jonkun miehen kanssa.

"Ei voi olla totta, hänkin on täällä?"

"Tietenkin, eihän Octavia koskaan bileitä välistä jätä", Nova tokaisi huvittuneena ja katsoi ystäväänsä, joka nuoli nurkassa jotain miestä. En oikeastaan tykännyt Octaviasta kauheasti. Olimme pari kertaa parissa bileissä tehneet niitä ja näitä, mutta sen jälkeen tyttö oli aina juossut kannoillani jättämättä minua rauhaan.

"Älä huoli, hän kyllä pysyy tuolla nurkassa vielä kauan. Mistä sitä tietää, ehkä hänkin on jo kyllästynyt sinuun", Nova kohautti olkiaan ja hörppäsi booliaan. "Ai niin muuten. Alex, Erin ja Leslie ovat tuolla tanssimassa. Mielestäni huomasin myös Josen jossain... ja Kira ei varmaan taaskaan tullut bileisiin?"

"Kira ei koskaan tule bileisiin, paitsi ehkä ohimennen moikkaa jos bileet järjestetään meillä", kerroin huvittuneesti ja Nova hymähti. Join juomani loppuun ja olin kaatamassa itselleni lisää juotavaa, kun huomasin tutun hahmon väkijoukossa. Laskin pullon takaisin keittiötasolle ja tuijotin ihmismassaan silmät sirillä.

"Kerrohan, Nova..."

"Hmm?"

"Keitä ne Javierin ystävät ovat? Minkä nimisiä he ovat?"

"Ai niin, joo. Javier esitteli heidät minulle ovella. He taisivat olla nimeltään... Tasha ja Joshua?" Nova yritti muistella ja hieroi leukansa näkymätöntä sänkeä. Huokaisin syvään.

𝚂𝙰𝚅𝙴 𝙼𝙴Where stories live. Discover now