one kind of a fan||JoelxY/n||

11. "simppaan kyl Ollia"

Y/n
Aleksi nousi pois päältäni vähän nolostuneena. Mitä minun nyt pitäisi muka tehdä?! Entä jos Joelille pitäisi kohta kertoa tykkäänkö hänestä vaiko enkö? Kun en edes tiedä. En minä taida hänestä sillä tavalla tykätä, haluaisin vain olla hänen kaverinsa, tai edes jollain tavalla tuttu. Mutta tämähän on vain haaveilua, olen silti pelkkä fani hänelle, tietääkseni. Kohtapa se varmaan selviää kun huomaan Joelin näyttävän minulle käsimerkeillä että tulisin hänen luokseen.

Joel
Mitäpä muuta tässä voisi tehdä kuin puhua asian läpi, tai siis niin minä olen sen tottunut tekemään. Bändi kai muuttaa elämää. Näytin y/n:lle että tulisi käymään luonani, ja lähdin itse jo kävelemään vähän sivumpaan ettei muut kuulisi keskusteluamme. Ja tarkoituksena olisi hirttää Allu tämän jälkeen. No ei oikeasti mutta silti, miksi piti heti ensimmäisenä mennä kysymään tuollaista.

"Totah...sori tosta pojat on joskus vähän liian innokkaita" sanon kun y/n saapuu eteeni.
"Joo ei siinä mitään, kyllähän sen ymmärtää ku vähä tyhjästä tänne tulin." Hän vastaa, ja siinä samassa tajuan että minunhan pitäisi joskus selittää sekin miksi y/n tuli tänne, tai siis miksi kutsuin hänet.
"Joo sori, mä en tiedä miks mut...sä vaan vaikutit heti semmoselta...miten sen nyt sanois, tulevalta hyvältä kaverilta? Tai siis että sopisit meijän joukkoon." Sanon vähän häpeissäni kun yritän tässä selittää asiaa niin epätoivoisesti kuin olla voi.
"Ai, mä...no en ainakaan aijo kysyä että miks näytin sellaselta?, miten minä?, tai mitään tämmöstä koska ne on jokaikiselle ihmiselle liian vaikeita kysymyksiä. Mut onhan se nyt outoo tietysti. Aattelin et oisin vaan normi fani, outo tyttö koulussa kenen kaveri kukaan ei haluu olla ja sitte yhtäkkiä PUM, mun idoli haluaa olla mun kaveri?! Siitä johtu se mun outo käytös tuollaki, en mä yleensä oo näin sekasin ku nään vittu ihmisiä" y/n kertoo nauraen.
Hän on vain niin ihana kun ymmärtää noin hyvin. Hän on juuri se mitä nyt kaipasinkin tähän paskasirkukseen, siis elämään, jos et vielä tajunnut.

Nauroimme hetken y/n:än kanssa ja varmistan nyt vielä että hän ei pidä minusta sillä tavalla
"Eli siis nyt ollaan iha sujut, ja sä siis et tykkää musta sillä tavalla?"
"En en, ja et nyt kerro kellekkää, mut simppaan kyl Ollia" y/n kuiskasi minulle. Vai että sellaista, on sitten nuoremmat hänen makuun, siis jos minuun vertaa.

Olli
Nuo kaksi ovat jutelleet jo vähän pidemmän hetken tuolla sivummassa. Me muut olemme puhuneet keskenämme siitä että voisiko olla mahdollista että 13 vuotias, meidän bändin fani, olisi meidän hyväkin ystävämme? Tai edes Joelin? Tajusimme myös että emme edes tiedä missä tuo asuu. Tiesimme myös että Joel ei sitä kehtaisi kysyä, joten se jää meidän työksemme.

"Hei y/n! Tuu käymää" Niko huusi.
"Ja pysy Joel loitommalla ku et kuitenkaa kestä kuunnella ilman et puutut meijän juttuihin!!" Minä jatkoin. Joel vain laittoi kätensä ilmaan se  merkiksi että ei edes yritä kuunnella juttujamme, ja jäi siihen hänen ja y/n:än juttupaikalle.

Y/n
Niko käski minun tulla hänen ja muiden poikien seuraan, joten mikäs siinä, tietenkin menen. Mutta ihan silleen hieman alkoi ihmetyttämään se että Joel ei kestäisi kuunnella niitä juttuja. Mitäköhän tästäkin juttutuokiosta, tai kenties kuulustelusta tulee...

Kirjotin tänää vähän vähemmän y/n:än näkökulmasta ku aattelin et vaihteluki ois välil hyväks :D ja sori ku ei eilen tullu taas osaa ku koulun alku stressas nii paljon :/ ja tän päivän jälkee voi kyl todeta että syystäki mut don't worry🤝