Saint or Sinner//BC ONESHOTS

JoelxJoonas=Juhannus(osa1)

*JOEL*

Seurasin kauhunsekaisin tuntein sivusta kun Niko ja Joonas hyppi kilpaa laiturilta veteen. Välillä peräkkäin ja välillä rinnakkain. Mä olin sille useampaan otteeseen sanonut että vesileikit alkaisi jo pikkuhiljaa riittää tältä erää. Kuvitelkaa vain uskoiko se mua... ainakaan silloin kun muuan Niko Moilanen oli vieressä yllyttämässä.

"Joonas tule jo pois ennen kun käy huonosti!" yritin suostutella toista.

Yleensä sille oli aivan se ja sama mitä mä sanoin, kun se oli keksinyt jotain omasta mielestään jännittävää puuhaa. Tuskin se sitä kauaa yksikseen olisi jatkanut mutta kun toinen sekopää vierellä heitti vain bensaa liekkeihin...

"Mitä tässä muka vois tapahtua?" tuo esitti vastakysymyksen ja levitteli vain käsiään huolettomasti. Mä taas olisin voinut tehdä vaikka kymmenen kohtaa sisältävän listan jokaisesta vaaramomentista mikä näiden kanssa oli mahdollinen.

"Niimpä! Joel huolehtii vaan turhaan!" Niko huudahti.

Se ei yleensä ollut minun tapaistani. Jos humalaista Joonasta ei laskettu mukaan, mä olin meidän porukasta se kaikista huolettomin tyyppi. Nyt mun huolenaiheellani oli todellinen syy.

"Niko sä olet tällä hetkellä se suurin syy mun huolehtimiseeni" tokaisin tympeänä.

Pudistelin päätäni ja huokaisin syvään. Vilkaisin mua anovasti katsovaan Joonakseen jonka rinnalla se kuuluisa koiranpentu-ilme oli pelkkää paperia. Joonas hallitsi manipulaation vaarallisen hyvin...

"Yks vielä" se pyysi huulet mutrussa.

Ehkä sillä ehdolla että mä menisin sen kanssa. Pidellen siitä tiukasti kiinni ettei vain kävisi mitään pahaa.

"HAAHAA!" kuului Nikon huudahdus ja sitä seurasi kovaääninen molskahdus.

Laiturilla seisova Joonas oli kadonnut eikä kovinkaan montaa aivosolua tarvinnut tuhlata tajutakseen että tuo virnistelevä brune oli juuri tuikannut mun blondini kylmään veteen.

"Niko!" mä huusin moittivasti ja nousin seisomaan.

Joonas räpiköi pintaan nauraen. Se hakkasi kämmenillään veden pintaa kuin pikkulapsi. Kaikesta päätellen se ei ollut pistänyt Nikon tempauksesta lainkaan pahakseen.

Mä suuntasin kohti laituria pistääkseni lapsosten vesileikeille nyt stopin. Ihan kuin mä olisin osannut edes esittää mitään auktoriteetin omaavaa faijaa.. mutta kyllä mä oman poikaystäväni sain tottelemaan kun vaan niin halusin.

"Oh no! Sehän on vihainen Joel Hokka! Paetkaa kaikki!" Niko karjui hypäten laiturilta niin että vesi vain roiskui. Luojan kiitos tuo ei ollut minun vastuullani...

Nappasin penkillä lojuvan punaisen pyyhkeen ja katsoin Joonasta odottavasti. Se vilkaisi ensin Nikoon ja katsoi sitten mua harmistuneena. Ikävä pilata tunnelma mutta mä en halunnut kenellekään käyvän mitään pahaa. Kaiken vähiten Joonakselle.

Tuo nojasi käsiensä varaan laiturille ja yritti nousta ylös. Yrityksen tasolle tosiaan näytti ilman apua jäävän.

"Mä annan vauhtia!" Niko tarjoutui apuun.

Se käski Joonaksen nousta enemmän käsiensä varaan ja tarrasi toista perseestä nostaen sitä ylemmäs.

Mies oli hieman turhankin tulinen vauhdissaan sillä seuraavassa hetkessä tuo hattarapäinen blondi oli jo laiturilla nokillaan. Tosin veden jäljiltä sen hiukset muistutti enemmänkin litimärkää lattiamoppia kuin hattaraa...

"Au.." Joonas tokaisi yllättyneenä ja nousi istumaan päätään hieroen.

Mä kiedoin käsissäni olevan pyyhkeen vilusta tärisevän Joonaksen ympärille. Mun kurottautuessa miestä lähemmäs, se yritti vain painautua vasten mun rintaa.