Saint or Sinner//BC ONESHOTS

Baby Channel

*ALEKSI*

Vielä enemmän kuin omaa syntymääni, mä kaduin tähän reissuun osallistumista. Meillä oli alkanut kesäloma lauantaina ja jo paljon etukäteen tämä reissu oli lyöty lukkoon. Kuin ihmeen kaupalla Olli oli saanut suostuteltua koko porukan näin kesäloman alun kunniaksi telttailemaan. Jopa meidän diivakaksoset joiden mielestä ulkoilma tuhosi vain meikit ja sotki hiukset...

Joel valitti hyttysistä ja muista ötököistä jotka olivat päättäneet yhteistuumin alkaa parveilla tuon kimpussa. Eihän ne kivoja ollut mutta ei tuota jatkuvaa valitusta jaksanut hullukaan kuunnella. Ja kuulostamatta miltään keski-ikäiseltä kaiken oppineelta kotiäidiltä, hyttyset ja muut itikat nyt sattuivat vain kuulumaan Suomen luontoon. Ei ne minunkaan lemppareitani kesässä ollut mutta kyllä niitä sen pienen hetken kesti kun kohta taas oli kolme metriä lunta kämpän oven takana ja pakkasukko koetteli ennätyslukemilla... kesä oli niin kovin lyhyt siihen kaikkeen muuhun nähden. Kaamosmasennuksen keskellä loskassa ja räntäsateessa ne hyttyset olis olleet ihanaa kuultavaa...

Joonasta luonnollisesti harmitti kun hiukset meni tuulesta sekaisin ja esti paikoin näkökentän. Sen siitä sai kun oli tuollainen nätti diiva...

Niko puolestaan kirosi paskaa kenttää, yrittäessään tekstata tyttöystävälleen. Sen tietysti sopi olettaa olevan tärkein prioriteetti koko tässä hommassa. Jos se oli niin tärkeää niin olisi jäänyt sitten kotiin...

Tommi kulki koko lauman perässä varmaan siltä varalta ettei kukaan pääsisi vain kääntymään takaisin ja lähtemään livohkaan ilman että se jäi huomaamatta.

Mä puolestani seurasin Ollin perässä ja odotin mielenkiinnolla koska oltais perillä. Tämä reissu sinänsä ei harmittanut mua millään tapaa mutta takana kulkevan kolmikon alituinen valitus alkoi hiljalleen syödä miestä.

"Osaako kukaan ees pystyttää telttaa?" Joonas kysyi hiuksiaan siistien. Ihan kuin ne siitä olis paremmaksi muuttuneet...

Kai se oletti muiden tekevän kaiken likaisen työn ja käyttävän itselleen jääneen ajan hyödyksi vaikkapa kynsiään viilaamalla... ehkä niitä voisi hyödyntää myöhemmin ruuan metsästykseen... tai sitten jätkää itseään voisi käyttää hyvänä syöttinä. Olisipa tuostakin edes jotain hyötyä.

"Ei se nyt niin vaikeeta ole" Olli huomautti.

Hyvähän sen oli sanoa. Tuo oli tottunut pikku sudenpentuleikkeihin jo varmaan 3-vuotiaasta asti. Sen verran hyvin sillä tuntui olevan hallussa kaikki tuollainen.

"Siinäs kuulit Joel. Sä pystytät sit meidän teltan" Joonas tokaisi läimäyttäen ystäväänsä olkapäälle. Tuolla menolla nuo kaksi saisivat viettää yönsä taivasalla. Vaikka mäkään en ollut mikään eräjorma, jopa minä pärjäsin paremmin luonnonhelmassa kuin tuo kaksikko.

"Kyllä sä mun teltan alle voit aina leiriytyä" Joel huomautti kietoen kätensä toisen blondin hartioille.

Miten oli mahdollista että niiden lapsellinen vääntö meni aina tuollaiseksi? Eipä silti ollut ihan kerta tai kaksi kun tuo pariskunta oli edennyt ihan sanoista tekoihin. Joel osasi pitää suunsa kiinni niiden välillä tapahtuneista asioista mutta Joonas oli toista maata. Se teki kyllä asian hyvin selväksi aina kun oli saanut seksiä.

Ja uskokaa tai epäilkää mutta nuo kaksi ei olleet parisuhteessa. Ei keskenään eikä kenenkään muunkaan kanssa. Vaikka ne parina ihan täydestä olis menneetkin.

"Joel pitää sormensa ja kaikki muutkin ulokkeet irti Joonaksesta" Olli ilmoitti.

Se taisi olla helpommin sanottu kuin tehty. Niiden puolustukseksi sanottakoon että tällaisissa olosuhteissa hairahduksen mahdollisuudet olivat suhteellisen isot. Me oltiin päätetty jo etukäteen että jakauduttiin kolmeen eri telttaan pareittain. Olli ja minä, Niko ja Tommi sekä Joonas ja Joel.