Saint or Sinner//BC ONESHOTS

JoonasxNiko=Kirjeistä makkariin

Me oltiin juuri saavuttu Nikon luo ja se oli halunnut välttämättä esitellä mulle huoneensa. Eikä sillä ettäkö mä olisin ollut eri mieltä. Kyllä mulle Nikon esittelytuokiot aina kelpasi.

"Oot sä kuullu koskaan sellasesta kun imuri?" kysyin virnistäen.

Sen vaatteet lojui pitkin lattiaa ja kirjat oli pöydällä sikinsokin. Mun olisi ollut vaikea kuvitella löytäväni mitään jos oma huone olisi näyttänyt tältä. Siisteys oli mulle jonkinlainen obsessio... ei sitä varmaan ihan ensimmäisenä olis uskonut mutta niin se vain oli. Pakkomielteensä kullakin...

"Shut the fuck up" Niko sanoi huultaan purren ja tarttui mua lantiolta.

Se työnsi mut sängylle niin ettei mun tasapaino enää pitänyt vaan mä horjahdin oitis selälleni, vetäen Nikon päälleni. Se tuntui yllättävän mukavalta. Oudolla tavalla hyvältä.

Sen hengitys tuntui lämpimältä, suorastaan kuumalta mun huulia vasten. Meidän välissä ei ollut kuin muutama milli. Mun päässä liikkui kaikenlaista siinä, kun me katseltiin toisiamme aivan lähietäisyydeltä. Sitten Nikon sanat rikkoi kauniin hiljaisuuden.

"Sä oot ihan helvetin hyvännäköinen" vaikka mä en ollutkaan sen kanssa samaa mieltä, aiheutti sen sanat silti lievää tyytyväisyyttä mun pienessä mielessä. Kukapa ei olis halunnut kuulla näyttävänsä hyvältä oman ihastuksensa silmissä. Vai oliko se ihastus? Jokin säätö ehkä ennemminkin.. miksei toki myös ihastus.. olisin mä voinut nähdä ihan hyvin itseni Nikon kanssa. Jos nyt ei kuitenkaan ihan vielä mennä asioiden edelle...

Sen huulet ilmestyi lupia kyselemättä mun omille enkä mä vastaankaan ollut laittamassa. Kyllä ne siihen ihan hyvin sopi. Mä vaan en olettanut tilanteen etenevän tähän pisteeseen ihan näin äkkiä. Ottaen huomioon kuinka pitkään meidän viaton leikkimme oli jatkunut. Se oli kuitenkin ollut tähän asti vain pelkkiä flirttailevia keskusteluja ja vihjailevia katseita. Mitään sen enempää ei ollut ehtinyt tapahtua. Ei ennen tätä.

"Mitä sä meinasit?" kysyin hieman varautuneena, erkaannuttuani kiihkeäksi muuttuneesta suudelmasta.

En mä Nikon kanssa mitään pelännyt mutta se vaan vaikutti niin kovin varmaotteiselta. Se varmasti tiesi mitä teki mutta mä en ollut siitä ihan niin varma... en mä ollut täysin varma siitä mihin mä halusin tämän johtavan tai mitä Niko siitä ajatteli.

"Voidaanhan me tässä mukaviakin jutella mut turha sitä on kieltää.. tunnet säkin varmasti tän sähkön meidän välillä" tuo tokaisi kysyvästi. Tottahan mä sen tunsin. En mä sentään tyhmä ollut... mun vain oli ajoittain vähän vaikea tulkita että mitä se oli... oliko se sitä mitä mä jollain tasolla toivoin vai toivoinko mä sen olevan jotain mitä se ei ollutkaan..

"I mean.. musta sä oot ainakin ihan vitun flirtti ja kyllä mä sun kanssa sänkyyn haluaisin" se sanoi suoraan.

Täsmälleen sama fiilis mulla siitä oli, ainakin alitajuisesti. Totta helvetissä mä nyt sen tunsin! Mä vaan en ehkä osannut olla ihan yhtä suorapuheinen kuin Niko. Hyvä siis että edes toinen meistä osasi sanoa ääneen sen mitä halusi. Ehkä mun oli helpompi vain myötäillä sen mielipidettä kuin olla itse se joka sen toi ilmi.

"Haluut sä mun?" Niko kysyi tarttuen mua hellästi leuasta.

Mun katse harhaili sen huulilla eikä mun tehnyt sillä hetkellä mieli mitään muuta niin paljoa kuin suudella sitä.

"Haluun todellakin" vastasin hetkeäkään epäröimättä.

Työnsin Nikon olkapäistä pidellen pois päältäni ja painoin sen sänkyä vasten. Mä kävin nelinkontin sen päälle sen käsien tarttuessa mua vyötäröltä. Tuon vetäessä mua lähemmäs omaa vartaloaan, mä tunsin oudon ihanaa kihelmöintiä koko kehossani. Se oli uutta.