Family Life (2) || Aleksi x Joel

17.

Robin

Ovi lyödään selkäni takana kiinni ja kysyvästi minä katson Danielia, joka makaa sairaala vuoteella. Tuo oli se sama poika kenet olen nähnyt aiemmin. Ehkä ylireagoin mutta minulla on petetty olo.

Daniel ei sano yhtään mitään, joka tekee minulle jo selväksi, että mistä tässä on kyse. Heitän kädessäni olevan suklaalevyn viereiseen roskikseen ja poistun potilashuoneesta itku kurkussa.

Stiina ja Eemil seisoskelevat käytävällä mutta he ei sano myöskään mitään. Olenko tosissaan ollut vain korvike ja hauskanpidon väline? Jos lähtee vertaan niin meissä on sen pojan kanssa samaa.

Molemmilla on vaaleat hiukset ja sinertävät silmät eikä pituus sekä ruumiinrakenne paljoa eroa. Ehkä pitäisi unohtaa koko kusipää mutta minun tunteet olivat aitoja. Vitun idiootti Daniel..

Painan hissin nappulaa monta kertaa toivoen, että
se tulisi mahdollisimman nopeasti mutta tuo vittu pysähtyy varmaan jokaisessa kerroksessa. Tähänki pätee, että kävellen olisit jo perillä.

Kuuluu piippaus ja hissin ovet aukeavat viimeinkin mutta joudun odottamaan sillä muutama hoitaja ja asiakas tulevat hissistä ulos. Kiiruhdan hissiin sekä painan uudelleen nopeasti nappuloita.

——
Huokaisen syvään kun huomaan, että ulkona alkoi satamaan ja minä olen pyörällä. Tänää elämä kyllä koettelee ihan huolella. En jää odottamaan, että jos se sade mahdollisesti lakkaisi.

Pääsen viimein kotipihaan ja näytän ihan uitetulta rotalta, joka voisi vajota maan alle. Helvetti olkoon nimitetty minun mukaan. Jätän pyörän oven eteen ja kiiruhdan sisälle sillä minulla on kylmä.

Potkin märät kengät jaloistani ja huomaan kuinka isä sekä pyry pelaavat jotain lautapeliä olohuoneen puolella. Liityn kohta kyllä mukaan mutta ihan eka aion käydä lämpimässä suihkussa.

Riisun läpimärät vaatteet pois päältäni ja heitän ne suoraan pesukoneeseen. Kävelen suihkun alle sekä avaan hanan. Lämmin vesi alkaa valumaan kehoani
pitkin ja kylmyys alkaa hiljalleen kadota.

Pesen itseni jonka jälkeen sammutan suihkun sekä kiedon pyyhkeen lanteilleni. Menen huoneeseen ja huomaan Danielin t-paidan lattialla. En jaksa enää estellä vaa kyyneleet valuvat poskia pitkin.

Hetken itseni keräilyn jälkeen puen collegehousut sekä hupparin päälleni ja menen isäni sekä minun ärsyttävän rakkaan pikkuveljen luokse. Liityn nyt peliin mukaan ja yritän ajatella muuta.

——
Vähän muiden hahmojen näkökulmaa myös!👀