99 Skinny ● Adopted By 5sos || Finnish

Chapter 18

D A I S Y

"Missä Heidi on?" Ashton kysyi huolistuneena Davelta. Minä oletan, että Heidi on hänen tyttöystävänsä, kerta hän oli se ihminen kenet meidän piti tavata täällä. Koneemme laskeutui muutama minuutti sitten ja nyt me etsimme Heidiä kiireiseltä lentoasemalta.

Yht'äkkiä Ashton suuntasi katseensa muutaman metrin päässä seisovaan blondiin tyttöön.

"Heidi!" Ashton tiputti laukkunsa maahan ja juoksi hänen luokseen, yllättäen hänet halaamalla tätä ja pyörittämällä tyttöä muutaman kierroksen ilmassa.

Calum voihkaisi, tykkäämättä tapahtumasta jostain syystä. Luke loi häneen sympaattisen katseen.

Mistä tuossa oli kyse? Oliko Calum salaisesti ihastunut Heidiin tai jotain? Sen täytyy tuntua kauhealle, tykätä jostakusta mutta tietää ettei ikinä voi olla heidän kanssaan, koska he rakastavat jotain toista ihmistä.

"Heidi, haluaisin sinun tapaavan minun, um, tyttäreni", Ashton sanoi kun Heidi oli tervehtinyt pojat. Hän tuijotti minua hetken, luoden minuun ilkeän katseen.

Ashton katsoi minusta takaisin Heidiin, jolloin Heidin ilme muuttui iloiseksi ja rauhalliseksi. Nostin kulmakarvaani hänelle, melkein hypäten yllätyksestä kun hän halasi minua. Heidi vetäytyi, pitäen kiinni kuitenkin olkapäistäni ja luoden minuun taas ilkeän katseen.

Minä katsahdin poikiin jotka eivät ilmeisesti huomanneet mitään.

"Hänen nimensä on Daisy", Luke kommentoi.

Heidi katsoi minua ylhäältä alas, hänen silmänsä asettuen katsomaan lauta rintojani. "Kuinka vanha hän on? Kaksitoista."

Minä katsahdin häneen. "15", minä korjasin.

"Ole kiltti Heidille, Daisy", Ashton torui minua.

Minä tuijotin häntä shokeeraantuneena, miettien kuinka hän ei muka huomannut kuinka töykeä Heidi oli.

"Tulkaa ennenkuin fanit ehtivät tänne", Dave sanoi. Kun pääsimme ulos lentoasemalta fanit parveilivat jo ympärillämme. Ashton unohti minut kokonaan ja keskittyi vain hänen ilkeään noita tyttöystäväänsä.

Vihasin häntä jo nyt.

Joten olin Michaelin kanssa, joka oli paljon suojelevampi kuin Ash.

Jos tuo narttu yrittääkin ruveta minun uudeksi äidikseni niin . . . niin silloin tämä kiertuen ei tule loppumaan hyvin.

***

Olen yrittänyt antaa Heidille mahdollisuuden ja kysynyt häneltä kuinka hän asui täällä Californiassa, ja kuinka hän tapasi Ashtonin ja oliko hänellä lemmikkejä. Mutta joka kerta hän on luonut Ashtoniin "auta, vie tämä tyttö pois jotta voimme viettää enemmän aikaa yhdessä ja minä voisin käyttää sinua saadakseni rahaa"-katseen ja sitten Ashton käski minun mennä pois.

Suurinpiirtein noin.

"Joten, kuinka monta lemmikkiä sinulla on?" minä kysyin, tultuani torjutuksi kysyttyäni hänen elämästään täällä.

Hän pyöräytti silmiään ja loi Ashtoniin sen katseen.

"Daisy, mene pois. Luuletko, että Heidi haluaa kuulla miljoona kysymystä sinulta?" Ashton töksäytti. He istuivat hotelli huoneen olohuoneessa, ja olivat ällöttävä ja rakastava pari.

Mutta Heidi ei oikeasti rakasta Ashtonia.

Silloin tunsin kuinka surullisuuden aalto pyyhkäisi ylitseni. "Mutta -"

"Daisy", Ashton varoitti. Minä huokaisin ja kävelin pois. Heidi loi minulle omahyväisen virnistyksen, minkä toivoin voida löydä pois hänen kasvoilta samalla 10 kiloa painavan meikki määrän kanssa.

Olen tuntenut hänet vasta tunnin ja jo nyt minä halveksin häntä.

Minä marssin pois olohuoneesta ja menin puhumaan Calumin kanssa, joka myös hätisti minut pois jotta voisi mennä Skypettämään jollekkin. Satutetun egoni kanssa minä etsin Luken, joka myös torjui minut, sillä halusi alkaa kirjoittamaan lauluihin sanoja.

"Jooko?" Minä rukoilin ainoaa ihmistä joka minulla oli jäljellä. "Vain hetkeksi? Minulla on tylsää."

"Sori Kiddo", Michael sanoi pudistellen päätään, sulkien sitten hitaasti oven naamani eteen.

Minä huokaisin ja nojauduin selkä seinää vasten ja valuin alas istumaan, vetäen polveni naamani eteen. Hirvein asia maailmassa on se kun ihmiset eivät huomioi sinua tai kaikki vain syrjäyttävät sinut.

Olen yksinäinen.

Asiat johtivat toiseen ja minä karkasin ulos, jättäen puhelimeni ja takkini taakseni.

***

Otin vihaisesti sandaalini pois jaloistani kun hiekka kosketti varpaitani. Minä rauhoituin hitaasti ja nautin aaltojen ja lokkien äänistä. Aurinko alkoi laskea, jättäen taivaan kauniin pinkiksi ja rannan tyhjäksi. Samalla kun kävelin ajattelin Ashtonia.

Nyt kun Heidi oli mukana kuvioissa alkaako Ashton ignooraamaan minua vielä enemmän? Työntääkö hän minut kokonaan sivuun ollakseen hänen kanssaan?

Olinko minä vain mustasukkainen? Vai oliko Heidi oikeasti ilkeä?

Minä aloin itkemään ja taivas alkoi muuttua mustaksi, sillä kello alkoi olemaan jo aika paljon.

"Hei! Oletko kunnossa?" ääni kysyi takaatani.

Minä niiskaisin ja pyyhin nenäni. "Juu." Minä käännyin ja näin noin minun ikäiseni tytön seisovan muutaman askeleen päässä minusta.

"Etkä ole. Miksi itket?" hän kysyi ja alkoi kävellä kanssani.

"Se on pitkä juttu." Pyyhin silmäni.

"Minulla on aikaa." Hän muistutti minua Auburnista, blondi ja välittävä.

"Isälläni . . . Hänellä on ilkeä tyttöystävä ja hän on syrjäyttänyt minut kokonaan vain ollakseen hänen kanssaan. On ärsyttävää olla heitetty sivuun ihan niinkuin joku lelu, jolla ei enää kukaan halua leikkiä", minä sanoin, halaten itseäni kun viileän viiman takia.

Hän nyökkäsi. "Tiedän miltä sinusta tuntuu. Minun vanhempani erosivat ja joskus minusta tuntuu, että he rakastavat uusia puolisoitaan enemmän kuin minua. Tuo kuulostaa itsekkäälle mutta -"

"Ei se kuulosta itsekkäälle." Minä hymyilin hänelle mukavasti.

Hän hymyli minulle takaisin. "Mikä on sun nimi? Minä olen Carter."

"Daisy."

"Kaunis nimi", Carter sanoi.

"Kiitos." Pujotin sandaalini takaisin jalkoihini. "Minun pitäisi varmaankin mennä. Minä karkasin ulos, joten isäni ei varmaankaan tule olemaan iloinen."

"Sinä pikku kapinallinen", hän nauroi. "Okei, Daisy. Onnea!" hän huusi kun minä aloin hölkkäämään kävelytielle, joka johtaa hotellilleni.

"Kiitos! Sinullekin", minä huusin takaisin.

***

"Missä sinä oli?"

Minä vingahdin, laittaen oven kiinni ja kääntyen tavaten vihaisen Ashtonin ja omahyväisen Heidin.

"Oh, joten nyt sinä välität?"

"Mitä? Tottakai välitän. Me olimme huolesta kipeitä", Ashton torui, liikuttaen hänen ja Heidin välistä kättään.

"Oh, olen varma, että hän oli", minä töksäytin sarkastisesti, katsahtaen Heidiin.

"Että kuinka?" Heidi ihmetteli.

"Daisy!" Ashton huusi. "Sinä et voi puhua noin Heidille. Mene huoneeseesi."

Minä mumisin kirosanan heille molemmille ja marssin heidän ohitsensa. Seisoessani huoneeni ovella käännyin nähdäkseni Heidin itkemässä. Se teeskentelevä huo -

Paiskasin oveni kiinni ja lukitsin sen. Heittäydyin sängylleni ja puhkesin vihan ja ärtymyksen kyyneliin.

Oonko mä ainoo jota ärsyttää toi Heidin ja Ashtonin juttu? .. :/..