✔️𝗗𝗔𝗡𝗚𝗘𝗥𝗢𝗨𝗦

INDEBTED

EN OMISTA VIDEOITA!!!

Olin itkenyt tunteja, huoneessa oli kylmä ja yksinäistä. Hetki sitten minulla oli itsevarma ja rohkea olo mutta nyt sekin vaihtui taas peloksi.

Hetken päästä huomaan kun joku laittoi luukusta kulhon, mistä tuoksui ruo'an tuoksu. Nousin ylös noutamaan ja huomasin että se oli yksi jäsenistä. Mies oli lyhyt ja hänellä oli suloiset kasvot, miehellä oli vaaleat pörröiset hiukset ja aina kun hän hymyili hänen suloiset silmänsä menevät umpeen.

Jimin: Ole hyvä, keitin sen sulle itse. Vaikka ootkin meidän vanki niin kyllähän sut täytyy ruokkia.

Amara: Kiitos.

Nämä ihmiset osaavat olla pelottavia ja ystävällisiä samaan aikaan...pitäisikö minun huolestua...

Jimin: Saako olla jotain muuta?

Amara: Älä suotta vaaranna henkees auttaakseks mua.

Jimin: Mitä sä höpötät?

Amara: Jungkook ampui Jiniä koska...

Jimin: Jinin ja Jungkookin välit ei ole koskaan ollut hyvät. Jungkook vaan ampui Jiniä koska Jin yrittää pomottaa Jungkookkia koko ajan, koska hän on talon vanhin.

No Jin olisi parempi johtaja kun Jungkook.

??: Hei anna sen vangin olla.

Jimin: Mä annoin sille vaan ruokaa, jos Jungkook haluaa selvittää missä Herra ja Rouva Chang ovat niin hän on ainoo tällä hetkellä ketä tietää. Eiks sun Namjoon pitäis vahtii Jinii ja Jungkookii?

Namjoon: Sä tiedät että Jin ja Jungkook ei puhu toisilleen vasta kun on tarve. Vaihdetaan paikkoja, jos sä voisit saada ne puhumaan toisilleen.

Jimin nyökkäsi ja käveli pois. Uusi komea hahmo tuli luukulle missä edelleen kulho oli.

Namjoon: Jimin on oikeessa, jos Jungkook tahtoo tietää missä sun vanhemmat on niin me mielummin saadaan ne silloin ku sä elät viellä.

Amara: Miksi mun pitäis syödä ruokaa mikä on varmaan myrkytetty?

Namjoon: Hei Jimin ei tekis mitään kärpäsellekkään, vaan silloin jos se riippuu meistä ja näkee jonkun uhkana.

Katsoin hahmoa ihmeissäni. Namjoon otti kulhon itsellensä ja maistoi siitä pikkuisen.

Namjoon: Ei oo myrkkyä. Ellet oo allerginen sitruunalle niin sit on vähän huono juttu.

Amara: En ole.

Namjoon: Alappa sit syömään kuppikakku.

Hei! Jungkook puhuu musta jo kukkanen ja nyt sä puhut musta kuppikakku! Tämmöset lempinimet ei ole kivoja!

Amara: Saa olla vikakerta kun keksitte mulle lempinimejä.

Namjoon: Sä et arvaakkaan meidän keskustelua susta ennenku raahattiin sut olohuoneeseen, me keksittiin kaikenlaisia lempinimiä.

Amara: Sä et oo tosissas...

Namjoon: En ookkaa, pistä se soppa nyt poskees...perhonen.

Voi vittu sentää.

Minuutit vierähtivät vauhdikkaasti ja Namjoon alkoi tylsistyä oven toisella puolella. Ovi oli kuin vankilassa eli siinä oli kovat rautaiset kalterit mitkä ruosteen takia aina vinkui kun sen sulki tai aukaisi. Selli oli muuten kellarissa betoni seinien sisällä ja ainoa valo tuli joko käytävästä kaltareitten välistä tai ulkoolta pienestä kalteri ikkunasta.

Huutoja ja kiroilua alkoi kaikua yläkerrasta. Siellä uhkailtiin ja kiristettiin hullunlailla.

Amara: Mitä tuol tapahtuu?

Namjoon: Joko Jungkook on taas pahalla päällä tai sitten Yoongi ja Jin löysi jonkun ketä on jotenkin velkaa meille.

Amara: Mitä ne tekee sille jos siellä on joku?

Namjoon: Jungkook ekaks yrittää kiristää velkansa takaisin, sitten kun se ei auta niin se alkaa käyttää asettaan ja alkaa uhkailemaan mutta jos sekin ei auta niin...

Laukaus keskeytti Namjoonin.

Namjoon: Jungkook tappaa sen.

Hetken päästä johtaja tuli alakertaan. Vihaisen ja vähän veressä hän tuli hakemaan minua.

Namjoon: Mitä siellä tapahtuu?

Jungkook ei vastannut vaan aukaisi sellin oven ja otti minusta jyrkästi kiinni ja veti minua mukanaan, Namjoon tuli sitten perässä edelleen aivan hämmentyneenä.

Saavuimme olohuoneeseen missä tuolilla istui mies haavoittuneena.

Jungkook: Tiedätkö sä ketä tämä tässä on?

Jungkook osoitti asettaan miestä päin.

Katselin miestä jos tunnistin hänestä pientäkään piirrettä, mutta en tunnistanut häntä.

Nostin hartioitani.

Jungkook: Tämä mies teki sun vanhemmilles business:ta viikko sitten eikä halua kertoa minulle missä, haluutko sä tietää mitä tapahtuu niille ihmisille ketkä toimii vastoin tahtoani?

Sä ammut sitä, sen mä oon jo huomannut

Amara: Sä et voi ampua jokaikistä ihmistä, tollakin miehellä on varmasti vaimo ja lapsia. Kuinka sydämmetön ihminen täytyy olla ettei välitä niistä ol-

Jungkook keskeytti minut ampumalla miestä ja tämä välittömästi kuoli.

Jungkook: Mä en anna paskaakaan ihmisten perheistä tai mistään muustakaan, jos se on velkaa niin saa maksaa joko hengellään tai rahalla.

Amara: Ja mitä sä teet juuri nyt, onko tämä jokin näyte mitä tapahtuu mun vanhemmille jos ne ei maksa jotain velkaa mitä ei oo.

Jungkook vastasi vaan naurahtamisella ja työnsi minua Yoongia päin.

Jungkook: Viekää toi vähä älynen kakara takas selliis.

Amara: Vähä älynen!

Sain itseni pois Yoongin otteesta.

Amara: Mä en ole vähä älynen, vaan hämmentynyt, peloissani ja vihainen että sä täällä sieppaat mut ja väität mulle että mun vanhemmat on jotain vitun velkaa sulle ja sen takia sä pidät mut sellissä koska mä en suostu kertomaan missä mun kusipäiset vanhemmat ovat, koska arvaappa mitä, mä en tiedä mitä mun vanhemmat on ikinä tehnyt sulle!

Jungkook: Viekää toi ämmä pois mun silmistä.

Amara: ÄMMÄ!?

Suutuis päissäni en tajua milloinkaan mitä teen, joten nähtävästi päätin läpsäistä miestä poskelle.

Amara: Kuoleman ruumiini yli, mä kerron sulle missä vanhempani ovat!

Nopeasti ilman että huomasin, että päähäni lyötiin ja pyörryin uudelleen.

Hyvin meni Amara. Kaiken tän palkkioksi saat paljon kiukkuisemman johtajan ja joudut aina takaisin kylmään selliin.