ESCAPED?

1K 50 7
                                    

Mumisin kylmässä sellissä itsekseni laulua mitä äitini joskus lauloi minulle kun olin pieni. Sillä laululla sain kaikki pahat aatteet pois ja sain paremmin unta.
   Äiti sanoi että hänellekkin oli laulettu sitä biisiä ja se on kiertänytkin sukupolvesta toiseen.

Suljin silmäni hetkeksi. Itkeminen ja huutaminen oli ottanut voimilleni, vain pienen hetken voisi vaan pistää silmät kiinni ja ajatella jotain kaunista, niinkuin sitä vanhaa mummoa kenelle aina vein ensimmäisenä partiossa joulukalenterin, hän oli niin mukava koska antoi kaakaota kovilla pakkasilla ja antoi paljaille korville hienoja pipoja joka ikinen vuosi. Tai vaikka vaaria ketä usein vietti kanssani aikaa kun vanhemmat olivat poissa.
Kun avasin uudestaan silmäni, ovi kaltareitten takana seisoi yksi jäsenistä.

Muistan hänet! Hän on se äänekkäin täällä ja ketä tuli huutaen ovestamme sisään ja sai huudot itselleen sen jälkeen.

Mies ei ollut vaarallisen näköinen. Hetken tuo tuijotti minua vakavissaan mutta naamalle paljastuikin kaunis leveä hammas hymy.

Hoseok: Taitaa olla vanki väsyny?

Amara: Vähän joo...

Pistin kädet ympärilleni koska sellissä oli iltaisin todella kylmä. Hoseok kuitenkin huomasi sen ja avasi sellin oven, tuli luokseni ja otti takkinsa päältään ja pisti sen päälleni.
  Mies ei kuitenkaan sanonut mitään vaan hymyili ja lähti pois. Sellin ulkopuolella hän viellä vilkaisi minua ja antoi minulle viimeisen hymyn ja lähti takaisin yläkertaan muitten luo.
     Yö oli raskain. Ylläni oli vaan Hoseokin takki ei mitään muuta. Olisivat edes antanut jonkun patjan tai jonkin minkä päällä nukkua.
  
**

Jonkin ajan päästä kun sain vihdoin unesta kiinni, ulkoolta kuului poliisi sireeneitten ääniä ja sinisiä ja punaisia valoja tuli sellin sisään vaihtelevasti. Talon miehet tulivat juoksien alakertaan ja Namjoon tuli seinien sisälle.

Namjoon: Aika herätä. Nyt täytyy juosta!

Amara: Täh?

Namjoon repi minut ylös maasta ja veti minua mukanaan kellari luukulle mistä pääsi takapihalle. Takapihalla olivat kaikki kuusi muuta autoissa odottamassa valmis lähtemään.
Ja tottakai minä menin siihen autoon missä oli Namjoon ja Jungkook.
   Namjoon työnsi minut takapenkille ja juoksi etupenkille. Huusi jotain Jungkookille koreaksi ja tämä pisti kaasun pohjaan kohti keskustaa ja muut autot perässä poliisi autoja myöten. Takaa ajo alkoi.

Pojilla oli radiot autoissa millä he pystyivät puhumaan toisilleen. En ymmärtänyt mitään koska kaikki puhuivat koreaksi.
   Oli peloissani ja hämmentyneenä auton takapenkillä turvavöissä mutta kuitenkin otin penkin reunoista tiukasti kiinni.
   Poliisi auto ajoi suoraan viereemme. Namjoon aukaisi ikkunassa ja ampui poliisiautoa renkaisiin niin että auto lähti johonkin omaan suuntaan.
 
   Tämän kaiken lisäksi ulkoota kuului huutoja, laukauksia ja poliisi sireeneitten ääniä ja hetken päästä yläpuolellamme oli helikopteri. Helikopteri piti valoa autojen päällä niin että poliisi autot pystyvät seuraamaan heitä paremmin eikä hukkaa niitä.
Enemmän poliisipartioita olivat takanamme ja he pystyivät tukkimaan tien edestä ja myös takaalta.

Poliisi: Bangtan Boyz! Tulkaa ulos autoista kädet ylhäällä!

Hetken pojat puhuivat jotain koreaksi ja kaikki poistuivat autoista.

Joko tämä kaikki on ohi? Pääsenkö pois?

Poliisi: Chang Amara! Pyydämme teitä tulemaan pois autosta. Kaikki on hyvin!

Kuuntelin poliisia ja poistuin autosta. Tärisin pelosta ja huomasin kun kaikilla pojat olivat saarrettu ja heillä kaikilla oli kädet ylhäällä. Astelin rauhassa poliisin luokse ja pääsin turvallisesti heille. Viimeisen kerran kun katsoin poikia päin huomasin Jungkookilla virnun suullaan.

Hetken päästä yläpuolellemme tuli koptereita mistä tuli enemmän ihmisiä. He menivät poikien ja poliisien väliin ja alkoivat ampumaan. En tiennyt miten reagoida asiaan joten menin alas kyykkyyn mutta poliisipartion johtaja otti minua käsivarresta kiinni ja ohjasi minut mustaan autoon, mies ajoi nopeasti pois paikalta ja taakse jäi vain välkkyviä valoja.

Tanner: Tanner, poliisipartion johtaja ja komentaja.

Amara: Amara, siepattu ja peloissaan oleva tyttö.

Tanner: Älkää pelätkö neiti Chang, minä vien teidät turvaan ja aamulla vien sinut Japaniin vanhempiesi luokse.

Nyökkäsin poliisille vastaukseksi ja pelko alkoi haihtua nopeasti pois. Olen turvassa poliisin kanssa. Aamulla menet Japaniin ja jätät kaiken taaksesi.

Tanner vei talolleen turvaan, Tannerin lisäksi sinne saapui muita poliisipartioita vartioimaan. Täällä olen varmasti turvassa.

Sori jos mä hypin asioissa koko ajan muttä mähän vaan kirjoitan näitä huvin vuoksi 😁

✔️𝗗𝗔𝗡𝗚𝗘𝗥𝗢𝗨𝗦Where stories live. Discover now