THROWBACK

639 37 19
                                    

(TB)

Amara: Te lähdette taas? Justhan te olitte Thaimaassa?

R.Chang: Voi kulta muru, kun matkustelu kuuluu meidän työhön ja meitä tarvitaan Japanissa.

Amara: Ku-kuinka kauan te olette poissa?

R.Chang: Vain muutaman viikon. Kulta mennään!

Äitini huusi yläkertaan isälleni, joka oli pakkaamassa tavaroitaan matkaa varten.

H.Chang: Tulossa!

Isä tuli alakertaan ja pussasi minua otsalle.

H.Chang: Tiedät säännöt!

Amara: En järjestä bileitä, enkä päästä ketään tuntematonta sisään, älä avaa meille kuuluvia posteja ellei ne ole pankista. Olenkohan mä jo perillä noista?

H.Chang: Hyvä tyttö.

Hän pussasi minua uudestaan päähän ja otti laukut ja suuntasi autolle.

Amara: Te olisitte voinu kertoo mulle tästä aiemmin, että ootte menossa jonnekkin matkalle. Olisin voinu varautuu.

R.Chang: Anteeksi kultaseni, mutta meillekkin vasta ilmoitettiin tänä aamuna.

Amara: Ja mä sain tietää just hetki sitten.

H.Chang: Noin auto pakattu ja muista olla varuillas jos menet ulos. BTS ei ole mitään ystävällistä porukkaa.

Amara: Joo isä.

Pussasin viellä vanhempiani ennenkun he lähtivät ulos ovesta. Katsoin viellä ikkunasta, kun taxi katoaa Seoulin pimeyteen.

Yksinäisyys ottaa vallan. Ainoa äänen lähde on tällä kertaa televisio ja äänekäs jääkaappi, mikä on varmaan maailman äänekkäin laite. Kellokin pitää kauheaa meteliä, mutta niinhän aina ne kaappikellot ovat. Aivan sairaan äänekkäitä asioita.

Time skip about viikko.

Milloin ihminen voikaan tulla hulluksi, kun on yksin kotona? Silloin kun ihminen päättää kieriämaassa ja puhua seinille, vai silloin kun hänestä tulee vainoharhainen ja ajattelee, että joku katsoo häntä. Uutisia katsominen ei helpota ollenkaan. Siellä kun puhutaan vaarallisista rikollisista, jotka asuvat meidän alueella saa käsikarvani pystyyn ja iho muuttuu kananlihalle.

Seitsemän miestä edelleen vapaana. Seoulin poliisi raportoi että sai melkein yhden heistä kiinni mutta rikollinen pääsi karkuun, rikollinen nähtiin keskustan alueella, mitä hän tekikään siellä Seoulin poliisi kieltää kertomasta...

No tuohan on kiva juttu se. FBI:lle on kuulemma kerrottu asiasta, mutta hekään ei saa mitään aikaseksi. Kohta hekin luovuttavat, niinkuin SWATkin teki, sen jälkeen kun heidän johtajansa tapettiin. Kasa pelkureita sanon vaan. Odottaa, että FBI tekisi osuutensa, mutta edelleenhän ketään heistä ei ole siellä linnassa tai hirttoköydessä, vaikka kuolemantuomio on kielletty jo vuosi nakki ja makkara niin silti he tarvitsevat jotakin vaarallisempaa kun jokin linnassa istuminen koko loppu elämänsä.

Katsoin kelloa ja sitten ulos, missä näkyi meidän ihana kirkkaan punainen postilaatikkoa täynnä postia. Kello oli yli yhdeksän jo ja poliisi on kieltänyt siihen aikaan olemisen ulkona. Et edes saa olla omalla pihallas sen jälkeen, koska ihan koska vaan he voivat iskeä.

Ajattelu saa minut värisemään, mutta kuitenkin päätän ottaa äitin lämpimät tossut ja takin, koska on talvi ja yli kymmenen astetta pakkasta. Aukaisin oveni yli kymmenestä lukosta ja tuijotin kirkasta hankea, mikä valaisee katulamppujen valossa.

✔️𝗗𝗔𝗡𝗚𝗘𝗥𝗢𝗨𝗦Where stories live. Discover now