𝓗𝓲𝓻𝓪𝓮𝓽𝓱

ᵉⁱᵍʰᵗ

Tarkastelin lappua kädessäni.

Lapussa luki Jaen osoite. Olin pyytänyt hänen numeroansa, mutta hän sanoi että hänellä ei ollut puhelinta.

Minusta tuntui että hän valehteli ja nauroi selkäni takana.

Sen sijaan hän antoi minulle lapun, jossa luki hänen osoitteensa ja hän pyysi minua hakemaan itsensä lauantaina. Eli tänään.

Hänen testinsä olivat tänään.

Katsoin ylös tiilirakennuksen seinää. Rakennus oli vanha ja rikkinäinen. Lapussa luki myös ovikoodi. Avasin oven ja astelin pieneen aulaan. Tiiliseinät olivat huonossa kunnossa.

Menin hissillä ylös ja jäin seisomaan Jaen oven eteen. Missään ei ollut ovikelloa, joten koputin oveen. Vastausta ei kuulunut, joten koputin kovempaa.

Asunnon sisältä kuului askelia ja ovi heilahti auki. Jae lähetti minulle innostuneen hymyn ja veti minut asuntoonsa.

Hänen asuntonsa oli melko pieni, mutta hän oli saanut siitä vähän kodikkaamman sisustuksilla. Näin keittiötasolla rikkinäisen puhelimen. Jae ei tainnutkaan valehdella minulle siitä, ettei hänellä ollut puhelinta.

Jae huomasi minun katsovan puhelintaan.

"Sä et näytä luottavan muhun ollenkaan", hän totesi ja nauroi kuivasti. "Minkälaiset vaatteet mun pitäisi laittaa?"

"Sellaiset missä sä pystyt liikkua hyvin", totesin.

Jae sulloutui huoneeseensa ja astui hetken päästä ulos verryttelyhousuissa ja topissa. Hänellä oli kivat hauikset ja hiomasin topin läpi lihakset. Nyökkäsin hyväksyvästi. Niistä oli apua.

Jae nappasi sohvalta punaiset hupparin ja veti sen päällensä.

"Mennään", hän tokaisi.

Astuimme ulos kadulle ja lähdimme kävelemään kohti Maniacin päämajaa. Tuuli kieputti hiuksiani ja sai ne sekaisin. Jae halasi itseään kylmän takia.

Liukuovet avautuivat ja astuimme lämpimään aulaan. Tervehdin tiskin takana istuvaa naista ja menimme hissien luokse. Vein Jaen ylimpään kerrokseen, jossa harjoitteluhuone oli. Testit tehtiin aina siellä.

"Oletko sä valmis?" Kysyin Jaelta, kun saavuimme ovelle. Hän katseli ympärilleen ja nyökkäsi hajamielisesti. Napsautin sormiani hänen silmiensä edessä. "Jae, keskity."

Avasin oven harjoitteluhuoneeseen ja näin Onin ja Markin istumassa sohvilla. Otin kenkäni pois ja Jae otti mallia ja asetti kenkänsä kenkähyllyyn.
Vein Jaen sohville ja istuin sohvalle hänen viereensä. Hymyilin miehelle rohkaisevasti ja taputin hänen reittään pienesti, tosin hän työnsi sen pois.

"Tyypit, tässä on Jae Rose. Jae, tässä on ryhmämme johtaja Oni sekä toimintaryhmämme jäsen Mark", esittelin heidät toisilleen.

"Huomenta, Herra Rose", Oni tervehti ja kätteli Jaea. Mark löi Onia olalle hellästi. "Älä ole noin vakava. Se ei sovi sulle."

Jaen suunpieli nyki kun hän näki Markin toruvan Onia. Kuten sanoin, olimme hyviä ystäviä johtajamme kanssa.

"Jos sä haluat, sä voit verrytellä nopeasti kymmenessä minuutissa", Oni ehdotti Jaelle. Jae nyökkäsi ja nousi ylös. Hän asteli hallin reunaan ja otti hupparinsa pois, joka paljasti topin. Näin kuinka hänen selkälihaksensa jännittyivät liikkeestä.

"Hmm, hän oikeastaan näyttää juuri täydelliseltä tähän työhön. Hyvä kroppa, tarpeeksi pitkä ja huomaan jo hänen kävelytyylistään, että hän on ketterä", Oni mutisi nyökkäillen ja katsoi Jaea tarkasti.

Juttelimme hetken, kunnes Jae oli valmis.

"Okei, Jae. Ota vain rennosti. Ei haittaa jos joissain aihepiireissä et ole täydellinen, tärkeintä on, että osaat jollain tasolla kaikkea. Aloitamme ensin juoksutestistä, katsotaan kuinka nopea olet, ja sitten jatketaan parkour-radasta, jossa katsomme oletko ketterä", Oni selitti ja vei Jaen juoksupaikalle. Jäimme Markin kanssa sohville ja katsoimme kun Jae juoksi.

Oikeastaan hän oli todella, todella nopea. Ehkä hän oli tottunut juoksemaan pakoon.

"Muuten Mark, miksi sä olet täällä?" Kysyin hiljaa.
"Me katsotaan myös Jaen lähitaistelu taidot ilman aseita, eli jotain painia. Mä olen häntä vastassa, koska olen meidän toimintatiimistä hänen pituuttaan lähimpänä", Mark selitti.

"Mutta mä oon mun mielestä yhtä pitkä kuin Jae? Eikö mun pitäisi olla häntä vastassa?"

"Ei, Noen. Sä olit se, joka häntä tänne suositteli. Ja koska sä haluat hänet ryhmäämme, sä saatat päästää hänet helpolla. Sen vuoksi minä olen se, joka häntä on vastassa", Mark selitti.

Tuhahdin pienesti ja nyökkäsin.

"Älä tapa häntä, jooko?"

"Okei."

Jae oli nyt parkkouraus radalla. Hän oli siinäkin hyvä. Hän hyppii helposti esteiden yli, liukui nopeasti niiden ali, ja kun vastaan tuli seinä, hän hyppäri korkealle, napaten reunasta kiinni ja hilasi itsensä seinän yli. Tikapuissa hän meni neljä tankoa eteenpäin kerralla. Hän oli kuin olikin todella ketterä.

Sitä oli kiva katsoa.

Jae meni kaiken läpi. Hänen voimiaan ja lihaksiaan testattiin. Ampumaradalla Jae oli myös lähes täydellinen. Aseiden kanssa hyvä, mutta yksi veitsi kimposi taulusta maahan. Se oli varmaan tylsä.

Oli vuorossa kaksintaistelu. Oikeastaan sillä ei olisi väliä, jos hän häviäisi Markille, sillä kaikki muut pisteet hän suoritti paljon paremmin kuin vain tarpeeksi hyvin.

Mutta uskoin, että hän suorittaisi kaksintaistelunkin täydellisesti.

Mark nousi ylös ja venytteli nopeasti. Sitten he astuivat rinkiin.

"Joten kaikki on sallittua. Älkää kuitenkaan tappako toisianne", Oni tokaisi.

"Mihin tää päättyy?" Jae kysyi ja Oni hymyili hänelle pelottavasti.

"Kunnes toinen menee tajuttomaksi."

Silmäni suurenivat.

Jae vilkaisi minuun epävarmasti.

"Mitä?!" Mark huusi.

Oni alkoi nauraa. "Ei nyt sentään. Lopetetaan sitten kun olen vakuutettu Jaen taidoista tai kun vähintään toinen osapuoli haluaa lopettaa."

Oni vihelsi yllättäen pilliin ja Mark hyökkäsi heti. Minusta tuntui, että Jae saattoi olla hieman ruosteessa.

Mark veti heti Jaen leukaan lyönnin. Jae murahti, mutta löi Markia takaisin vatsaan. Markilta meni ilmat pihalle ja hän nojasi pienesti eteenpäin pitäen vatsastaan kiinni. Jae potkaisi Markia naamaan polvellaan ja Mark kaatui selälleen maahan.

Jae oli potkaisemassa Markia, kun tämä yhtäkkiä nappasi hänen jalastaan kiinni ja veti Jaen ylitseen maahan.

Mark hyppäsi Jaen päälle ja alkoi lennättää lukuisia lyöntejä Jaea kohti, joista osan Jae väisti. Hän pyöräytti heidät ympäri ja Jae löi Markia nenään, sitten kyynärpäällään vatsaan.

Kuului karjaisuja ja huutoja, ja taistelu alkoi muuttua vakavammaksi.

Oni puhalsi pilliä, mutta kaksikko ei irrottautunut toisistaan. He jatkoivat.

Oni kohotti minulle nopeasti kulmiaan merkiksi. Juoksin kaksikon luokse ja me yhdessä irrotimme Markin ja Jaen toisistaan.

"Hei! Nyt riitti. Tämän piti olla ystävällismielinen tappelu, ei mikään elämä ja kuolema-tappelu! Mark, mene Lisalle hoidettavaksi", Oni ohjeisti.

Mark oli hieman enemmän loukkaantuneempi kuin Jae.

"Onneksi olkoon, Jae. Sä olet mukana tiimissä", Oni totesi ja taputti hikisen Jaen olkapäätä.

Oni lähti hallista ja jäimme kahdestaan harjoitteluhuoneeseen.

"Aikamoinen taistelu. Oikeastaan en odottanut sun olevan noin monipuolisesti hyvä."

"Aliarvioitko sä mun taidot ennen kuin edes näit ne?"

"En!"