𝓗𝓲𝓻𝓪𝓮𝓽𝓱

ᵗʰⁱʳᵗʸˢⁱˣ

Kuulin alakerrasta hiljaista puhetta ja askelia.

Ynähdin pienesti ja halasin edessäni olevaa asiaa tiukemmin. Huokaisin lämmön takia. Minulla oli mukava olo.

Hengitin syvään ja avasin silmäni.

Kasvoni olivat miehen takaraivossa. Se oli Jae. Hänen hiuksensa kutittivat naamaani. Hymyilin pienesti ja painoin rintakehäni kokonaan kiinni hänen selkäänsä. Hän oli edessäni pienellä kippuralla ja hengitti tasaisesti.

Pussasin hänen niskaansa pienesti.

En tiennyt miksi, minun teki vain mieli tehdä niin.

Hymyni ei kadonnut naamaltani. Kuulin portaista askelia. Ajattelin, että Solar tai Cindy menisi huoneeseensa, mutta yllätyksekseni oveni avautui hitaasti.

Leikin nukkuvani.

"Noen? Jae? Herätys", Solar kuiskasi.

En liikkunut. Rentouduin Jaea vasten ja tunsin unisuuden palaavan.

Kuulin kameran käyvän. Solar otti kuvan meistä.

"Söpöjä", hän mutisi itselleen.

Avasin silmäni ja nostin pääni. Solar katsoi silmiini yllättyneenä.

"Lähetä se kuva mulle", kuiskasin hänelle. Hän virnisti. "Tietenkin."

"Herätä meidät uudelleen", pyysin ja leikin nukkuvani taas.

"Noen ja Jae, herätkää!" Solar huusi.

Jae hätkähti hereille ja katseli hassusti ympärilleen unisesti. Hän kääntyi ympäri nopeasti ja kaatui päälleni vahingossa.

"Ai huomenta, Noen", hän mutisi uniseen sävyyn ja haukotteli. Katsoin kuinka hän yritti pysyä hereillä räpyttelemällä silmiään ja sitten nukahti uudelleen, pää pudoten omani alle.

Solar kikatti vähän ja otti toisen kuva.

"Oletko varma että olette vain ystäviä?" Hän kysyi kiusoittelevasti ja sitten katosi huoneen ovesta.

Punastuin pienesti.

Kun pääsin yli tätini sanoista, ravistelin Jaen hereille. Hän ynähti ja kierähti pois päältäni, halaten tyynyä. Nauroin hänen käytökselleen ja nousin ylös sängystä. Kiersin sängyn hänen eteensä ja katsoin hänen levollista ja tyytyväistä ilmettään.

Jaen vaaleanruskeat hiukset olivat sekaisin ja hohtivat aamuisen auringon alla kauniisti. Hänen poskessaan oli pari painaumaa tyynystä.
Hänen punaiset huulensa olivat mutrussa.

Silitin hänen hiuksiaan ja rakastin sitä, kuinka pehmeät ja silkkiset, sekä tuuheat ne olivat, vaikka ne olivatkin sekaisin.

Sitten päätin herättää hänet.

Nipistin hänen nenäänsä ja peitin hänen suunsa kädelläni. Jae pysyi hetken liikkumatta, mutta sitten yritti hengittää hädissään, ja kun ei pystynyt, hänen silmänsä avautuivat suuriksi. Silloin päästin hänestä irti ja hän nousi istumaan haukkoen henkeään.

"Noen! Et sä voi herättää ketään noin! Mä pelästyin!" Jae valitti itkuisella ja hätääntyneellä äänellä. Nauroin ja pörrötin hänen hiuksiaan.

"Sori. Mennäänkö vain nyt syömään aamupalaa?" ehdotin ja Jae nyökkäsi.
Vedin hänet pois sängystä ja lähdimme alakertaan.

Ruokapöydällä oli pata, jossa oli puuroa ja kulhossa sokerikaneliseosta. Istuimme alas ja kaadoin meille molemmille kahvia. Laitoin kahvin sekaan maitoa ja kermaa.

"Puurossa on manteli. Se joka löytää mantelin, saa... lisäripauksen onnea elämäänsä", Cindy totesi.

Otimme puuroa ja aloimme syödä. Se oli hyvää.

Kuulin Jaen hihkaisevan ja kun katsoin häneen, näin hänen lusikallaan sen ainoan mantelin mikä puurossa oli.

Jae söi sen hymyillen leveästi.

"Olet onnekas", sanoin ja Jae hymyili minulle.
"Toivottavasti se oikeasti antaa lisää onnea", hän mutisi.

Syömisen jälkeen päätimme antaa lahjamme toisillemme. Annoimme Jaen kanssa Solarille ja Cindylle heidän lahjansa. He pitivät niistä ja kiittivät meitä halien kera.

Sitten he antoivat meille lahjat.

Avasin lahjapakettini ja näin pienen rasian. Sen sisällä oli kultainen, terävä veitsi. Se oli siisti.

Sitten avasin toisen rasian. Sen sisällä oli kaksi rannekorua, joissa toisessa oli kuu ja toisessa aurinko.

"Sun on tarkoitus lahjoittaa se aurinkokoru jollekin ihmiselle, joka valaisee sun elämän ja pitää sut kirkkaana", Solar selitti. "Anna se oikealle ihmiselle."

Mieleeni tuli heti antaa koru Jaelle, mutta minusta tuntui, että Solar tarkoitti sen kuuluvan elämäni rakkaudelle. Ehkä se olisi Jae tai ehkä ei, mutta jos se oli Jae, en voisi antaa hänelle korua ainakaan vielä.

"Kiitos", sanoin ja kiersin kuukorun ranteeseeni ja jätin aurinkokorun rasiaan.

Jae avasi lahjansa Solarilta ja Cindyltä innokkaan näköisenä. Hän ei ollut saanut lahjaa vielä pitkään aikaan.

Jae sai suuren suklaarasian sekä karvasukat.

"Emme tienneet mitä ostaa sinulle, joten päätimme antaa jotain yksinkertaista", Solar selitti. "Kiitos", Jae totesi ja antoi Solarille pienen halin.

Seuraavaksi Solar ja Cindy antoivat toisilleen lahjat ja minä sekä Jae annoimme toisillemme lahjat.

Jae avasi minun lahjani hänelle ja hymyili nähdessään albumin.

"Kiitos, Noen", hän kiitti silmät kimmeltäen. Se sai minut hymyilemään. "Ole hyvä."

Avasin sitten hänen minulle antaman lahjan.

Kaiutin, Belgian suklaatryffeleitä sekä nyrkkiraudat. Ihastelin kultaisia nyrkkirautoja hetken, sitten katsoin ylös Jaeen hymyillen ja nostin nyrkkiraudan ilmaan. "Mistä sä nää ostit?"

"En mä tiedä, joku kauppa vaan."

"Ihme, että ne myy näitä", totesin ja sitten hymyilin Jaelle uudestaan. "Kiitos."

Halasimme hetken ja juuri kun ehdin rentoutua haliin, Jae vetäytyi pois.

"Eipä mitään."