ᵗʷᵉⁿᵗʸᶠⁱᵛᵉ

149 18 0
                                    

Kävelin edes takaisin työhuoneessani.

Tämä oli suuri, suuri virhe.

Epäilin, että Jae ei kuitenkaan tehnyt mitään. Miksi hän itkisi? Jos hän olisi syyllinen, eikö hän myöntäisi tekonsa ja pyytäisi armoa?

Murahdin pienesti ja lysähdin alas sohvalle.

Ovi avattiin ja Johnny astui sisään. Istuin heti suoremmin ja katsoin valppaana, kun Johnny meni istumaan huoneen toisella puolella sijaitsevalle sohvalle.

"Ten. Mun mielestä Jae ei ole syyllinen", hän totesi alkajaisiksi. Hän kuulosti kylmemmältä kuin yleensä.

"Sitä mäkin ajattelin, mutta... kuka sitten on syyllinen?"

"Jos hän ei ole syyllinen, hänet lavastettiin. Olisiko Noki voinut ottaa ne? Jos hän on vihainen, että Jae otti Carlin paikan?"

"Tossa on kyllä järkeä. Onko meillä todisteita?"

"No oliko meillä todisteita Jaesta?" Johnny pamautti ja katsoin alas epävarmasti.

"No, Noki sanoi nähneensä hänet. Mutta hän saattoi valehdella", kerroin ja katsoin ylös.

"Miksi sä uskoit häntä?! Jae kärsii varmaan tälläkin hetkellä Nokin takia! Sinulla ei ollut edes todisteita, ja silti päätit uskoa Nokia ja heitit hänet sinne tyrmään!" Johnny huusi.

Hän ei ollut koskaan puhunut minulle tähän sävyyn. Yleensä se oli flirttaileva ja mukava, täyteläinen ja lämmin äänensävy.

Katsoin häneen surullisin silmin ja nousin ylös.

"O-okei... päästetään hänet pois ja sitten mietitään, oliko se Noki."

"Se oli Noki! Se on niin selvää! Miksi me tarvitsisimme todisteita hänestä, jos emme niitä tarvinneet Jaesta?!"

"No, luulimme, että Jaesta oli todisteita! Noki oli todiste! Mutta se ei riittänyt, sillä hän valehteli. Jolloin meillä ei oikeastaan ollutkaan-"

"Juuri niin. Mä haen Noenin, hän on ollut ihan hulluna näinä parina päivänä", Johnny totesi.

Sitten hän lähti huoneesta.

Kiersin vain ympäri huonetta, kuiskaillen kirosanoja.

Ovi aukesi ja sisään astui kiihkeä Noen sekä ärtynyt Johnny.

"Noniin, mennään!" Noen tivasi. Lähdimme hisseille ja menimme alimpaan kerrokseen.
Johnnylla oli käsiraudat mukana.

Purin poskeani. Minä tein virheen. Luotin Nokiin. Hänhän tappoi Nadjan, koska tämä tappoi Carlin. Se oli ymmärrettävää. Mutta minun olisi pitänyt arvata, että Noki kantoi kaunaa myös Jaelle, koska tämä 'varasti ja tuli Carlin tilalle'.

Hissin ovi avautui.

Ja sydämeni jätti lyönnin, kun kuulin kirkunaa ja karjuntaa.

Jaen sellistä.

𝓗𝓲𝓻𝓪𝓮𝓽𝓱Où les histoires vivent. Découvrez maintenant