𝓗𝓲𝓻𝓪𝓮𝓽𝓱

ᶠᵒᵘʳᵗʸᶠᵒᵘʳ

"Herätys, babe."

Ynähdin pienesti ja avasin silmäni. Noen seisoi sängyn vieressä ja katsoi alas minuun huvittuneena.

"Huomenta", mutisin ja nousin ylös. Sitten Noenin sanoma asia kerätti huomioni.

"Babe?" Kysyin.

"Niin?"

"Ei, vaan sä sanoit mua babeksi?"

"Niin?"

"Omg, forget it."

Astelin haukotellen keittiöön ja näin pöydällä suuren aamiaisen. Ihmettelin sydämen muotoisia kananmunia sekä leipiä. Katsoin kalenteriin ja henkäisin.

Tänään oli ystävänpäivä?!

Astelin keittiöön ja avasin kaapin, vedin sen perältä suklaarasian, virnistäen pienesti.

Astelin hymyillen Noenin luokse ja ojensin hänelle suklaat punaisin poskin.

"Hyvää ystävänpäivää."

"Kiitos. Ja hyvää ystävänpäivää sinullekin", hän totesi ja ojensi minullekin suklaarasian. Hymyilin hänelle ja istuimme pöydän ääreen.

"Näyttää hyvältä."

Söimme aamupalan, jutellen niistä ja näistä.

"Noniin, aika mennä! Menepä vaihtamaan vaatteesi."

"Okeiii."

Laitoin päälleni lyhythihaisen vaaleanpunaisen kauluspaidan ja valkoiset housut. Kiharsin nopeasti hiukseni ja laitoin hieman poskipunaa poskilleni sekä vaaleanpunaista luomiväriä.
Laitoin myös huulirasvaa huuliini ja virnistin peilille.

"Jos hän ei suutele minua tänä päivänä, hän on hullu. Minä näytän mahtavalta", kuiskasin itselleni ja astuin ulos.

Kävelin eteiseen hymyillen herttaisesti Noenille.

"Mennään, Noennie~" sanoin söpösti. Huomasin Noenin poskilla punan ja virnistin pääni sisällä.

"Sä näytät söpöltä, Jaejae", Noen totesi hiljaa.

Lähdimme ulos.

"Minne me mennään?"

"Ensimmäisenä me menemme ystävänpäiväpolulle. Puistoon menee vain pari minuuttia", Noen kertoi.

Kävelimme puistoon ja henkäisin nähdessäni paikan. Se oli tänään täynnä pinkkejä ja punaisia kukkia sekä ruusuja. Kirsikkapuita oli ympäriinsä ja ne kukkivat kauniisti.

Aloimme kävellä polkua pitkin. Katsoin ympärilleni lumoissani.

Välillä näkyi kylttejä, joissa luki romanttisia ja kliseisiä tekstejä. Ne puistattivat minua.

Keskipäivällä söimme söpössä kahvilassa. Myyjä kehui meitä söpöksi pariksi, ja Noen kiitti häntä. Minä punastuin.

"Viimeisenä mennään huvipuistoon", Noen ilmoitti ja lähti vetämään minua jonnekin.

Tosiasiassa en ollut ikinä käynyt huvipuistossa tai huvipuistolaitteissa. Olin hieman hermostunut. Ostimme rannekkeet ja aloin panikoida, kun Noen veti minut hurjan laitteen jonoon.

"N-noen?"
"Mitä, beibi?"
"Voidaanko me aloittaa jostain helpommasta?"
"Tietenkin."

Menimme siis ensimmäisenä helpompaan laitteeseen. 'Helpompaan'. Minä kiljuin laitteessa ja pidin Noenin kädestä kovaa kiinni. Hän vain nauroi minulle ja sanoi, että laite ei edes mennyt kovaa.

Kun astuimme ulos laitteesta, minua huimasi. Jouduin ottaa Noenista tukea.

"Oliko se oikeasti noin paha?" Noen kysyi huvittuneena. Nyökkäsin tuupertuneena.