𝓗𝓲𝓻𝓪𝓮𝓽𝓱

ᵗʰⁱʳᵗʸᵒⁿᵉ

Seuraavana päivänä istuin oleskeluhuoneen minibaarissa ja pyörittelin juomaa lasissa pillillä.

Kuulin kuinka baaritiskin alta vedettiin tuoli ja siihen istuttiin. Katsoessani ylös näin Jaen vieressäni. Hän hymyili minulle kevyesti.

Olin ollut Jaea kohtaan aluksi vihamielinen, mutta asia muuttui sen jälkeen, kun hän pelasti minut Psycholta. Minä myös luotin häneen, kun hän sanoi, että ei varastanut huumeita. Minusta oli tuntunut hirveältä kun hän oli Maniacin kidutuskellareissa.

Hänestä oli tulkut minulle hyvä ystävä. Hän tiesi ihastuksestani Lucasia kohtaan ja hänelle oli helppo puhua.

"Miten sulla menee?" Jae kysyi.

"Ihan hyvin."

"Huomaan, ettei kaikki ole hyvin. Ei se haittaa, jos et halua kertoa miksi olet alakuloinen, mutta älä valehtele olotilastasi. Siinä ei ole mitään pahaa tuntea välillä itsensä alakuloiseksi", Jae perusteli.

"No okei. Jos totta puhutaan, niin mä en ole okei", vastasin hiljaa ja katsoin alas juomaani.

"Haluatko sä puhua siitä?"

Huokaisin hiljaa ja nyökkäsin hetken päästä hitaasti.

"Mun olisi pitänyt arvata, että Ryan oli vain perseeni perässä. Menimme treffeille ja se oli hauskaa, unohdin Lucasin hetkeksi. Ja sitten hän veti minut kujalle ja suutelimme. Se oli ihanaa. Mutta hän halusi mennä pidemmälle ja minä en. Pyysin häntä lopettamaan, mutta hän ei lopettanut", selitin Jaelle kostein silmin ja katsoessani ylös, näin Jaen kauhistuneen ilmeen.

Hänen silmänsä punersivat ja hän otti kädestäni kiinni.

"Voi Mark... mä... mä olen pah-"

"Ei, Jae! Ei. Ei hän raiskannut minua", suhisin hänelle hiljaa. Jaen suu meni auki ja kiinni kuin kala.

"Mitä?"

"Lucas saapui paikalle juuri ajoissa. Hän hakkasi Ryanin."

"Kiitos, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Mark, mä vittu pelästyin!" Jae pälpätti ja peitti naamansa, huokaisten helpottuneena.

"Mutta sä olet okei?" Hän varmisti.

"Joo joo. Oikeastaan minua sattui enemmän, kun kiitin häntä ja hän sanoi, että niin ystävät tekevät. Hän jankkaa monesti sitä, että olemme ystäviä ja se sattuu joka kerta yhtä pahasti. On kuin hän hieroisi sitä faktaa naamaani, että me olemme vain hyvä ystävyksiä", valitin Jaelle mutristaen huuliani.

"Toi on kyllä paha", Jae mietiskeli.

Ovi avautui ja Lucas sekä Noen astuivat sisään. He huomasivat meidät ja lähtivät kävelemään luoksemme.

"Laita flirttailu-tila päälle", kuiskasin Jaelle.

Jae virnisti ja nojautui korvalleni.

"Sopii mainiosti", hän kuiskasi ja kikatin pienesti. Hän nauroi myös. Tämä oli liian helppoa.

"Hei", Noen tokaisi ja istui Jaea vastapäätä. Jae nyökkäsi hänelle.
Vilkaisin Lucasiin, joka tuijotti minua. Kohotin kulmiani ja hän säpsähti. Sitten hän istui alas eteeni.

"Ootsä okei?" Hän kysyi.

"Joo."

"Hmm, okei", hän mutisi.

Join juomaani pillillä. Tai enemmänkin raastoin sen ulos lasista. Noen hymähti minulle.

Vilkaisin Jaeen odottavasti. Jae puraisi huultaan ja asetti kätensä reidelleni 'huomaamattomasti'.

Näin Lucasin ja Noenin katsovan Jaen kättä kummastuneina. Sitten he katsoivat toisiinsa, huulet raollaan.

Tunsin kuinka Jae silitti reittäni pienesti. Meinasin alkaa nauraa, kun näin molempien miehien ärtyneet ilmeet.

Yhtäkkiä Lucas nousi ja vetäisi Jaen käden pois reideltäni. Jae katsoi yllättyneenä Lucasiin, kuten minäkin.

"Tehkää tuo jossain yksityisemmässä paikassa", Lucas tokaisi. Huomasin Noenin virnistävän Lucasille.

Juttelimme hetken. Ilmapiiri oli oudon tiivis.

Vilkaisin Jaeen ja imin alahuuleni suuhuni pariksi sekunniksi. Sitten päästin sen irti ja päätin toimia.

"Hohhoijaa. Mua väsyttää", haukottelin uneliaasti. Sitten annoin silmieni lurpsua kiinni ja kaaduin hitaasti Jaen olkapäätä vasten. Leikin nukkuvani.

Pystyin tuntea Jaen tärisevän, hän pidätteli nauruaan. Tökkäsin häntä reiteen pöydän alla.

"Voi herran jumala", kuulin Lucasin mutisevan.

Kuulin askelia ja yhtäkkiä nousin ilmaan.

Lucas nosti minut syliinsä prinsessa-otteeseen ja alkoi kantaa minua pois oleskeluhuoneesta.

"M-minne sä viet mut?" Kysyin hädissäni, tunsin poskieni punertavan.

"Nukkumaan", Lucas tokaisi. Hän asteli harjoitteluhalliin ja laski minut sohvalle. Sitten hän istui nojatuolille.

"Noin. Nyt voit nukkua rauhassa."

En kuitenkaan pystynyt nukkua. Yritin kuitenkin. Suljin silmäni ja otin mukavan asennon. Mutta alkoholi ei auttanut nukkumiseen. Kääntelehdin sohvalla ja minulla oli epämukava olo, kun tunsin Lucasin katseen itsessäni.

Avasin silmäni ja huokaisin turhautuneena. Sitten katsoin häneen kyllästyneesti.

"Miksi sinä ja Jae flirttailette toisillenne koko ajan?" Lucas yllättäen kysyi. Hän kuulosti ärtyneeltä.

"Öh, ei me flirttailla."

"Mä en ole tyhmä. Kyllä mä tiedän, mitä flirttailu on. Te kuiskuttelette ja koskette toistenne reisiä, leikitte kuin olisitte tunteneet vuosia! Te olette tunteneet vasta jotain neljä kuukautta ja mä olen tuntenut sut vuosia! Mikset flirttaile minun kanssani?!" Lucas tivasi. Hän oli vihainen, eikä häntä tainnut kiinnostaa miltä tuo kuulosti. Hän kuulosti kateelliselta.

"No, me flirttailemme koska... me olemme ystäviä!" Yritin puolustautua.

"Mekin olemme ystäviä!"

"No jos haluat että flirttailen kanssasi, niin mikset itse tee niin minulle?!" Kysyin myös kiihtyneenä.

Lucas murahti.

"Okei."

Lucas nousi ylös nojatuolilta ja istui polvilleen eteeni. Sitten hän nappasi kasvoni suuriin käsiinsä.

"Markie~ sä olet söpöin ihminen jonka olen ikinä tavannut", Lucas leikki söpöä yhtäkkiä.

Naamani kuumeni ja minusta tuntui kuin pääni olisi räjähtämässä. Hän ei ollut koskaan kutsunut minua moisella nimellä. Vinkaisin ja vedin pääni pois hänen käsistään, käännyin ympäri, jotta naamani olisi sohvan selkänojassa kiinni.

"Sä et näytä saavan unta. Mä voin auttaa", Lucas totesi. Hän käänsi minut hellästi ympäri ja tunkeutui minun ja selkänojan väliin. Hän sitten halasi minua takaata tiukasti ja hieroi naamansa niskaani.

"Me ei olla pitkään aikaan nukuttu yhdessä. Oikeastaan mä rakastan halata sua, Markie~"

Näytin varmaan ihan tomaatilta.